Mielipide
Tällaisesta nuorten toiminnasta säästäminen on hölmöläisten säästämistä
Monin paikoin nuorisopajatoiminta päättyy siihen, kun ei ole enää riittävästi rahaa sen pyörittämiseen, kirjoittaa Pertti Pokki.
Nuorisopajatoiminta on nuorille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka tavoitteena on tukea arjen hallintaa, työelämävalmiuksia, opiskeluun hakeutumista ja osallisuutta.
Toiminta on tarkoitettu tarkoittamille alle 29-vuotiaille nuorille, ketkä tarvitsevat tukea koulutukseen, työllistymiseen tai elämänhallintaankin.
Tyypillisesti nuorisopajalla harjoitellaan työelämätaitoja sekä säännöllistä päivärytmiä. Pajalla tehdään käytännön töitä, kuten puu-, metalli-, tekstiili-, media- tai kierrätystöitä, jotka valmentavat mahdollisesti tuleviin työelämä taitoihin. Näin saadaan yksilöllistä ohjausta ja tukea tulevaisuuden suunnitteluun, jolla vahvistetaan sosiaalisia taitoja sekä itseluottamusta. On tärkeää etsiä yhdessä polkuja koulutukseen tai työhön.
Nuorisopajatoiminta on osa suomalaista nuorisotyötä ja sen tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa ja paikkansa yhteiskunnassa. Toimintaa järjestävät kunnat, yhdistykset ja muut toimijat eri puolilla Suomea.
Nuorisopajatoiminnan rahoitus Suomessa tulee yleensä useasta lähteestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää valtionavustuksia nuorten työpajatoimintaan nuorisolain perusteella. Avustuksen myöntämisessä arvioidaan toiminnan laatu ja vaikuttavuus.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä nuorten työpajatoimintaan on varattu 14 miljoonaa euroa osana nuorisotyön tukemiseen tarkoitettua 31 miljoonan euron kokonaismäärärahaa.
Kunnat osallistuvat nuorisotyön ja työpajojen rahoittamiseen. Kunnat saavat myös valtionosuutta nuorisotyöhön alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrän perusteella.
Esimerkiksi nuorisopajan vuosibudjetti voi olla noin 150 000–500 000 euroa, josta suurin osa muodostuu henkilöstökuluista (ohjaajat, yksilövalmentajat ja työvalmentajat), tiloista, materiaaleista ja nuorten valmennuspalveluista.
Nuorisopajojen ylläpitäjinä Suomessa voivat toimia useat eri tahot. Yleisimpiä ylläpitäjiä ovat kunnat, yhdistykset, säätiöt ja koulutuksen järjestäjät. Lisäksi esimerkiksi Suomen Diakoniaopisto ylläpitää nuorten työpajaa.
Vaikka ylläpitäjä vaihtelee, nuorisopajatoiminnan tavoitteena kaikkialla on tukea nuorten koulutus- ja työelämäpolkuja.
Nuorisopaja voi joutua lopettamaan toimintansa useista eri syistä. Yleisin syy toiminnan lopettamiseen on ollut rahoituksen päättyminen. Valtionavustusten väheneminen tai loppuminen on voinut tehdä toiminnan jatkamisesta aivan mahdotonta.
Tämä ei ole säästö yhteiskunnallamme ja sen seuraukset saatamme nähdä tulevaisuudessa syrjäytymisessä, tai muissa nuorisomme ongelmissa. Säästöt eivät olen taloudellinen etu yhteiskunnalle, koska säästöissä on suuri riski maamme tulevaisuudelle.
Pertti Pokki
Laitilan nuorisoverstas ry.n pj vuodesta 1999
Lue myös:
