Tavoitteena on oltava syöpään sairastuneiden yhdenvertainen hoito koko maassa

Ensimmäinen kansallinen syöpästrategia on valmistunut. Strategia on laadittu Kansallisen syöpäkeskuksen johdolla.

Strategiakausi on kymmenen vuotta. Strategian laadinnan työryhmissä on ollut mukana yli 200 terveydenhuollon ammattilaista, tutkijaa, järjestöjen edustajaa ja kansalaista.

Myös syöpäjärjestöjen asiantuntijat olivat mukana, toimien myös puheenjohtajina.

Strategian mukaan syövän diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen palveluiden tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti ja viiveettä koko maassa.

Tavoitteena on kehittää ihmislähtöisiä palveluita ja vähentää syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen kautta sekä varmistaa yhdenvertainen syövänhoito.

Myös syöpien ehkäisy ja syöpäkuolemien vähentäminen ovat sen keskeisiä tavoitteita.

Syöpä on edelleen salakavala ja yleinen sairaus. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aika syöpään.

Syöpä koskettaa jollain tavalla lähes kaikkia suomalaisia, ja yhä useampi elää syövän kanssa tai syövästä parantuneena. Vuonna 2023 todettiin Suomessa yli 39 000 uutta syöpää.

Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2040 todetaan yhteensä noin 49 000 uutta syöpää. Tapausmäärien voimakas kasvu johtuu siitä, että sodan jälkeen syntyneet, niin sanotut suuret ikäluokat, vanhenevat ja keskimääräinen elinikä pitenee.

Vanhimmissa ikäryhmissä on suurin riski sairastua syöpään. Suomalaisten syöpätaakka kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana huomattavasti.

Vaikka hoitoon pääsy on kokonaisuutena hiljalleen parantunut, kuulemme edelleen syöpään sairastuneilta hyvin huolestuttavia kokemuksia siitä, että oireista tai syöpätaustasta huolimatta lääkäriin ei edelleenkään pääse eikä myöskään seuranta toteudu suunnitellusti.

Alueiden kesken on nähtävissä eriarvoisuutta. Sen jälkeen, kun hoitojen piiriin on päästy, niihin ollaan pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä. Tämä on hyvä tieto.

Jukka Moilanen

Suomen syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja

kaupunginjohtaja (el.), Harjavalta