Tilapäisen valiokunnan toiminta on voinut näyttäytyä joskus politisoituneena

Kunnissa näytetään perustettavan tilapäisiä valiokuntia kuin sieniä sateella. Näin ollen lienee paikallaan pohtia, onko voimassa oleva kuntalain säännös (KuntaL 34 §) ennen kaikkea oikeusturvan ja objektiivisuuden näkökulmasta kestävä menettely?

Henkilökohtaisesti kunta- ja hallinto-oikeutta karvan verran lueskelleena olen taipuvainen ajatukseen, ei. Väite johtaa siihen, että kirjoittaja on myös velvoitettu argumentoimaan esittämänsä näkemyksen.

Herätän lukijaa lähestymään tematiikkaa sinänsä provosoivan termin kuin ”inkvisition” näkökulmasta.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan inkvisitio on katolisen kirkon historiallinen tutkintalaitos, joka perustettiin harhaoppisuuden poistamiseen.

Inkvisition käyttäminen tässä yhteydessä on toki ja tarkoituksellisesti yliampuva ja provosoiva, jotta lukija pääsee asian ytimeen.

Kuntalaissa (34 §:ssä) säädetään luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden. Nykyinen menettely perustuu siihen, että asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen.

Tilapäisen valiokunnan toiminta on voinut johtaa tilanteisiin, joissa menettely on näyttäytynyt politisoituneena, eikä objektiivisena selvityksenä.

Nykyinen menettely ei sisällä elementtejä riippumattomasta selvityksestä. Tilapäisen valiokunnan rakenteellinen ongelma on sen poliittinen luonne, jolloin valiokunta ei ole välttämättä riippumaton ja sen työskentely voi näyttäytyä tarkoitushakuisena.

Tämä heikentää menettelyn uskottavuutta ja voi vaarantaa asianosaisten oikeusturvan. Kunnissa voi esiintyä tilanteita, joissa luottamuksen arviointi perustuu subjektiivisiin tulkintoihin, epäselviin väitteisiin tai poliittisiin ristiriitoihin ilman objektiivista selvitystä.

Tällaiset tilanteet ovat omiaan heikentämään luottamusta kunnalliseen päätöksentekoon.

Tilapäistä valiokuntamenettelyä kritisoitaessa kirjoittaja on velvollinen esittämään vaihtoehdon voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Vaihtoehto tässä yhteydessä tarkoittaa, että kuntalain tilapäistä valiokuntaa koskeva 35 § kumotaan ja 34 §:ään lisätään uusi 5 momentti.

Miten sitten toimittaisiin

34 §. Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden:

Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta.

Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. (muutoksitta).

Valtuusto voi erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan. (muutoksitta).

Valtuusto voi erottaa pormestarin ja apulaispormestarin kesken toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta. (muutoksitta).

Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen. (muutoksitta).

Ja mitä sitten voitaisiin tehdä

Mikäli valtuusto päättää käynnistää selvitysmenettelyn toimielimen tai toimielimen puheenjohtajiston luottamuksen arvioimiseksi, kunnanhallitus nimeää selvitystä varten riippumattoman, kunta- tai hallinto-oikeuteen perehtyneen, kunnan ulkopuolisen selvityshenkilön, jonka tehtävänä on selvittää aloitteessa esitetyt seikat ja kuulla asianosaisia.

Selvityshenkilö laatii selvityksestä lausunnon valtuustolle. Valtuusto päättää yksinkertaisella enemmistöllä nauttiiko toimielin tai toimielimen puheenjohtajisto valtuuston luottamusta.

Uusi 5 momentti ja tilapäistä valiokuntaa koskevan 35 §:n kumoaminen parantaa asianosaisten oikeusturvaa ja arvioinnin puolueettomuutta verrattuna nykyiseen tilapäisen valiokunnan menettelyyn.

Läpinäkyvä ja riippumaton menettely lisää kuntalaisten ja henkilöstön luottamusta siihen, että luottamuskysymyksiä käsitellään objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti.

Tilapäisen valiokunnan toiminnan politisoitumista ei voine sulkea pois. Ulkopuolinen selvityshenkilö siirtää selvitysvaiheella asian käsittelemisen pois poliittiselta areenalta selvitystyön ajaksi.

Valtuusto saa käyttöönsä dokumentoidun, ulkopuolisen arvion ja selvityksen. Asianosaisten kuuleminen ja riippumattoman selvityksen laatiminen varmistavat, että luottamuksen arviointi täyttää hyvän hallinnon periaatteet.

Ulkopuolinen selvitysmenettely parantaa päätösten perusteltavuutta ja vähentää riskiä, että päätöksiä kumoutuisi hallintotuomioistuimissa menettelyvirheiden johdosta.

Ehdotus pohdintaan

Oikeusministeriössä ja miksipä ei myös Kuntaliiton suunnalla voisi ehkä olla paikallaan pohdiskella täyttääkö tilapäisen valiokunnan tosiasiallinen toiminta oikeusturvaan liittyvät vaatimukset?

Jotta kirjoitus jäisi kenties hetkeksi lukijan mieleen, olen tarkoituksellisen provosoivasti taipuvainen toteamaan, että kunnissa perustettavat tilapäiset valiokunnat ovat lähempänä edellä mainittua ”inkvisitiolaitosta” kuin oikeusturvaa takaavaa kuntahallintoa.

Kirjoitus ei toki tarkoita, etteivätkö tilapäiset valiokunnat kunnissa ole toimineet hyvän hallinnon mukaisella tavalla vaan kirjoituksen tarkoitus on herättää keskustelua siltä osin, onko nykyinen tilapäinen valiokuntamenettely sellainen, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla sitä, millä tavalla luottamushenkilöiden luottamusta ylipäätään kunnissa arvioidaan.

Ovatko tilapäiset valiokunnat sitten parhaita tahoja arvioimaan luottamushenkilöiden luottamusta?

Edellä todettuun viitaten näyttäisi vahvasti siltä, että eivät ainakaan sieltä parhaasta päästä.

Olli-Pekka Salminen
Hallintotieteiden maisteri ja oikeustieteen väitöskirjatutkija