Toimivampaa kotoutumista – joko palvelunne ovat saavutettavia kaikille Suomeen muuttaneille?

Kunnat ovat kotoutumisen kantava rakenne. 

Kunnilla on reilu vuosi sitten voimaan astuneen kotoutumislain uudistuttua keskeinen vastuu kotoutumisen edistämisestä. 

Millaisia ovat nämä hyvät käytännöt, joiden avulla voidaan tavoittaa myös työelämän ulkopuolella olevat kotoutujat ja tarjota aidosti tarpeisiin vastaavia palveluja?

Kotoutumista edistävien palvelujen tulee vastata maahan muuttaneiden palvelutarpeisiin. Huomiota on kotoutumislain uudistuttua kiinnitettävä myös työelämän ulkopuolella olevien, kuten kotona lapsia hoitavien vanhempien, tavoittamiseen. 

Nopeampi tavoittaminen ja palveluihin pääsy tukee varhaista kotoutumista. On myös kunnan etu, että uudet asukkaat kokevat itsensä osallisiksi ja kiinnittyvät alueelle. Miten kunnat voivat tavoittaa kaikki kotoutujat ja tarjota heille tarpeisiin vastaavia palveluja?

Euroopan sosiaalirahaston osallisuushankkeissa on kehitetty hyviä käytäntöjä, jotka sopivat käyttöönotettaviksi kotoutumisen edistämiseen. Tässä esitellään eri puolilla Suomea kehitettyjä ratkaisuja kuntien käyttöön.

1. Kokemusasiantuntijoiden osaamisen rohkea hyödyntäminen

Jotta palvelu toimii aidosti ja tukee kotoutumistavoitteiden saavuttamista, suunnittelussa on varmistettava, että toiminta vastaa kohderyhmän tarpeisiin ja poistaa osallistumisen esteitä.

Voidaanko palvelujen suunnitteluun ja järjestämiseen ottaa mukaan kokemusasiantuntijoita? Vertainen jakaa osallistujien kanssa samansuuntaisia kokemuksia uuteen maahan muutosta, jolloin palvelussa pystytään paremmin huomioimaan eri näkökohtia ja tarjoamaan syvällisempää ymmärrystä ja tukea.

Myös monikielisen viestinnän suunnitteluun kannattaa osallistaa eri kieliä ja kulttuureja tuntevia ihmisiä, jolloin viestit pystytään kohdentamaan tehokkaammin niin tyylin kuin viestintäkanavien suhteen.

Kokemusasiantuntijoita voi löytää paikallisten järjestöjen kautta. Kokemusasiantuntijan palkkaaminen voi myös lisätä alueelle sellaisten työpaikkojen määrää, jossa ei vaadita täydellistä kotimaisen kielen taitoa!

2. Perheet keskiöön, kun tavoitellaan kotona lapsia hoitavia vanhempia

Kun kunta lähtee tavoittamaan kotona lapsia hoitavia vanhempia, on tärkeää huomioida osallistujien elämäntilanne. Toiminnan tulee sopia perhearkeen paitsi ajan ja paikan, myös lastenhoidon suhteen. Lapsille on järjestettävä luotettava paikka huoltajien toiminnan ajaksi. 

Aikuisen osallistumista tukee luottamus ja kokemus siitä, että lasten parhaaseen panostetaan.

Yksi malli on aikuisten toiminnan kanssa samanaikainen varhaiskasvatuksen ammattilaisten järjestämä kerhotoiminta lapsille. Varhaiskasvatus tukee lasten kielen kehitystä, ja suomen tai ruotsin kielen varhainen omaksuminen auttaa myös myöhempää oppimista koulussa. 

Kun varhaiskasvatus tulee perheille tutuksi, voi se madaltaa kynnystä osallistua siihen myös jatkossa.

Vanhemmat voivat toimia myös yhdessä lasten kanssa. He voivat harjoitella esimerkiksi suomen kieltä toiminnallisesti pelillisiä menetelmiä, kuten onnenpyörää, tietovisoja sekä askartelua hyödyntäen.

3. Joustavuutta kohderyhmän luokse jalkautumiseen ja viestintään

Tiedon ja palvelun kanssa kannattaa mennä sinne, missä kohderyhmä konkreettisesti on – asuinalueille, kerhotiloihin, yhdistyksiin, etnisiin ruokakauppoihin ja palveluihin, joita kohderyhmä käyttää. 

Osallistumisen esteitä voi purkaa sillä, että toiminta sijaitsee alueella, jossa asuu kohderyhmään kuuluvia asukkaita, tai ainakin hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Joustavat yhteydenottokanavat tukevat etenkin niiden tavoittamista, jotka muutoin helposti jäävät palvelujen ulkopuolelle. Voiko työntekijältä toivoa yhteydenottoa ja takaisinsoittoa? Onnistuuko viestittely esimerkiksi ääniviesteillä, tukien tilanteissa, joissa luku- ja kirjoitustaito on heikompaa?

Kunnilla on nyt mahdollisuus kokeilla uusia ratkaisuja ja tehdä kotoutumisesta aidosti saavutettavaa – tukien elinvoimaisempia alueita, joihin jokainen voi löytää paikkansa ja olla osa yhteisöä.

Ratkaisut on kehitetty seuraavissa Euroopan sosiaalirahasto plussan erityistavoitteen 4.3 hankkeissa:

· Kanssakulkijat - Kansalaistoimijalähtöiset mallit varhaisten kotoutujanuorten osallisuuden tukena. Diakonissalaitos.

· Kotiäitiluotsi. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

· Kotoa kohti työelämää - kokonaisvaltaista kotoutumista maahanmuuttajavanhemmille. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Espoon kaupunki.

· Omalle Uralle. Suomen Pakolaisapu.

· SILTA – Sosiaalinen Integraatio, Linkitetty Työllistyminen ja Aktivoiva osallistuminen. Keski-Karjalan Maahanmuuttajayhdistys ALJANS.

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio.

Lue lisää: 

Työelämän ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden tavoittaminen palveluihin – ratkaisuja osallisuushankkeista (thl.fi) 

Hyviä käytäntöjä kotoutumista tukevaan ryhmätoimintaan – ratkaisuja osallisuushankkeista (thl.fi)