Useimpia mikkeliläisiä kiinnostaa eniten, millaista elämä Mikkelissä on ensi vuonna

Kriisikuntarajoja kolkutellut Mikkelin kaupunki sai kertyneet alijäämät kuriin myymällä 49 prosenttia energiayhtiö ESE:stä.

Suunnitelmakauden 2027–29 numerot näyttävät lievää ylijäämää. Tiukka taloudenpito jatkuu tulevina vuosina. Liikkumavara on niin kapea, ettei ikäviin yllätyksiin ole varaa.

Tilanne voi kohentua, jos valtionosuuksia koskevat muutokset etenevät oikeudenmukaiseen suuntaan. Tällä hetkellä negatiiviset sote-erät pienentävät Mikkelin valtionosuuksia edelleen yli 20 miljoonalla eurolla vuodessa.

Odotuksia on myös hallituksen tähän saakka kovin kitsaana pysyneeseen itäisen Suomen ohjelmaan. Kriisissä rämpivän valtiontalouden varaan ei kuitenkaan uskalla liikoja laskea.

Mikkeli on loistava kaupunki, jolla on kuitenkin puutetta ihmisistä. Väkiluku oli elokuun lopussa 51 611 henkilöä. Kuluneena vuonna väestö on vähentynyt 279 henkilöllä.

Mistä saamme lisää asukkaita ja työpaikkoja? Kasvuohjelmien avainsanoja ovat kansainvälisyys, vesi, turvallisuus, matkailu, kausiasukkaat. Mikkeli etenee nyt aika monella kärkiteemalla, joista ensi talven strategiatyön myötä tulee poimia ne kaikkein vetävimmät.

Mikkeliläisten muistiin piirtyy viime vuosikymmeniltä kaksi piikkiä, jolloin Mikkeliä uudistettiin rytinällä. Toriparkki ja kauppakeskukset Akseli sekä Stella valmistuivat kaupungin ytimeen 15 vuotta sitten.

Toinen vilkkaan rakentamisen kausi viitisen vuotta myöhemmin toi tullessaan muun muassa keskussairaalan uudistamisen, viitostien uudistamisen Juvalle, keskusarkiston, vedenpuhdistamon, Rantakylän koulun, Saimaanportin koulu ja Saimaa Stadiumin.

Mistä ja milloin alkaa Mikkelin seuraava investointibuumi? Onko se Satamanlahden alueen rakentaminen sivupolkuineen vai datakeskukset tai niiden yhdistelmä?

Mikkelissä on julkistettu viisi datakeskushanketta, jotka toisivat toteutuessaan vähintään 300–400 työpaikkaa. Samalla ne edistäisivät merkittävien aurinkovoimalainvestointien toteutumista.

Toivottavasti maan hallitus saa rivinsä ojennukseen niin, että investorit voivat luottaa datakeskusten verokohtelun pysyvyyteen. Vaarana on, että datateollisuus asettuu Ruotsiin ja Norjaan. Tällöin naapurit saavat työpaikat, me puolestamme saamme pohjoismaisten energiamarkkinoitten kautta kohonneet sähkön hinnat.

Onko Natosta ratkaisuksi? Puolustusliitto tuo Mikkelin alaesikuntaan lähivuosina 50 upseeria. Investointeja Karkialammella on luvassa 22 miljoonalla eurolla. Aluetalouteen vaikutus on rajallinen.

Mikkelin imagolle ja kansainvälistymiselle Nato antaa lujasti potkua. Se siivittää puolustusteollisuuden SavoDefence-klusteria ja Mikkelin asemaa kokonaisturvallisuuden päämajakaupunkina.

Useimpia mikkeliläisiä kiinnostaa eniten, millaista elämä Mikkelissä on ensi vuonna. Hyvä uutinen on, ettei suuria muutoksia huonompaan suuntaan ole tulossa. Verot, energian ja veden hinta pysyvät ennallaan.

Puutteet katujen valaistuksessa ja aurauksessa varmasti harmittavat. Suunnitelmakauden lopulla mahdollisesti siintävä kuntaveron maltillinen alennus luo odotusta paremmista päivistä.

Mikkelissä siis kaikki on ihan ok, mutta eihän se saa riittää. Kasvaakseen päämajakaupunki tarvitsee terävän strategian ja jäntevän toteutuksen.

Tapio Honkamaa

Kaupunginhallituksen jäsen
Keskustan valtuustoryhmän pj.
Mikkeli