Yhä useampi suuri teollinen hanke kohtaa paikallista vastatuulta

Isojen teollisten hankkeiden hyväksyttävyyteen vaikuttavat sekä tunne että tieto hankkeen toteutuksen järkevyydestä.

Tuoko hanke kuntaamme työpaikkoja ja verotuloja? Entä liittyykö siihen jotain riskejä? Onko toimintatavat reiluja ja avoimia?

Yhä useampi suuri teollinen hanke kohtaa paikallista vastusta. Ratkaiseva kysymys kuuluukin: hyväksyykö paikallinen yhteisö hankkeen? Tätä ilmiötä kuvataan käsitteellä sosiaalinen toimilupa (SLO= Social lisence to operate). Sillä tarkoitetaan paikallisyhteisön ja sidosryhmien antamaa hyväksyntää hankkeen toiminnalle. Se ei ole viranomaisten myöntämä virallinen asiakirja, vaan ansaittu luottamus.

Avoimuus ja varhainen vuoropuhelu hanketoimijan ja paikallisyhteisön välillä on keskeistä luottamuksen luonnissa. Luottamuksen puute näkyy konkreettisesti hankkeiden viivästymisinä, valituksina ja se voi johtaa hankkeiden peruuntumiseen.

Luottamusta rakennetaan kertomalla sekä hyödyistä että riskeistä ennakoiden, avoimesti ja monia kanavia pitkin. Saatu palaute on aidosti huomioitava hankkeen suunnittelussa.


Kunnilla on keskeinen rooli sosiaalisen toimiluvan edistämisessä, myöntämisessä tai epäämisessä. Isot teolliset hankkeet vaikuttavat varsinkin pienemmissä kunnissa merkittävästi kuntalaisten arkeen, kunnan elinvoimaan ja maankäyttöön.

Varhainen vuorovaikutus hanketoimijan ja kunnan välillä auttaa tunnistamaan keskeiset kysymykset ajoissa: mitä vaikutuksia hankkeella on ympäristöön ja kuntalaisten arkeen, mitkä huolenaiheet nousevat esille, miten hanke voi tuottaa parhaiten paikallista hyötyä ja mitä odotuksia kunnalla on hankkeen toteuttamiseen.

Kunta voi edistää hankkeen hyväksyttävyyttä toimimalla aktiivisena sillanrakentajana asukkaiden, paikallisten yritysten, koulutuksen ja hanketoimijan välillä jo ennen varsinaisten lupaprosessien käynnistymistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa varhaisia keskusteluja, monipuolisia vuorovaikutuskanavia, paikallisten huolten ja odotusten kokoamista sekä sen varmistamista, että palaute välittyy osaksi hankkeen suunnittelua

Kunta voi esimerkiksi järjestää puitteet paikallisten toimijoiden ja hanketoimijan välisille tiedonvaihtotilaisuuksille, joissa voidaan käydä läpi hankkeen tavoitteita, vaikutuksia, paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia.

Lisäksi kunta voi sopia hanketoimijan kanssa vuorovaikutuksen pelisäännöistä: miten hankkeesta viestitään, miten palautetta kerätään ja käsitellään sekä miten paikallisiin huoliin vastataan suunnittelun eri vaiheissa.

Sosiaalista toimilupaa voidaan vahvistaa tukemalla paikallisten hyötyjen syntymistä. Kunta voi yhdessä hanketoimijan kanssa edistää työllisyys- ja koulutusyhteistyötä oppilaitosten, työllisyyspalvelujen ja yritysten kanssa sekä tukea sitä, että paikalliset toimijat pääsevät mukaan hankkeen eri vaiheisiin. Lisäksi hanketoimija voi osoittaa sitoutumistaan paikallisyhteisöön tukemalla yhdistyksiä, tapahtumia ja muuta yhteisöllistä toimintaa.

YVA-prosessin käynnissä oleva kehittäminen korostaa entisestään varhaisen vaiheen vuorovaikutuksen merkitystä.

Kun vaikutusten arvioinnissa keskitytään olennaiseen, on entistä tärkeämpää, että keskeiset kysymykset on jo tunnistettu ennen prosessin käynnistymistä.

Suomi tarvitsee nyt kipeästi investointeja, jotka luovat työpaikkoja ja hyvinvointia. Hankkeiden hyväksyttävyys ei synny lupapäätöksissä, vaan paljon ennen sitä. Varhainen ja avoin vuorovaikutus on edellytys onnistuneille investoinneille.

Heli Kotilainen
Alusta Consulting Oy, sosiaalisten ja elinvoimavaikutusten YVA-asiantuntija

Susanna Harvio
Alusta Consulting Oy, sosiaalisten ja elinvoimavaikutusten YVA-asiantuntija