Asiantuntijalta: Kuntapäättäjä, tällaisia ovat viisaat ilmastopäätökset

Ilmastobarometrin mukaan suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kannattavat laajasti ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tähtääviä toimia.

Suomen kunnat ovat sitoutuneet kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin ja asettaneet tiukempia tavoitteita kuin Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Myös yritykset tukevat laajasti ilmastoratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.

Usein kärjistyneessä julkisessa puheessa liian vähän näkyvyyttä saavat monihyötyiset ilmastotoimet.

Niillä kunnat voivat edistää ilmastotyötä ja kuntalaisten hyvinvointia samalla, kun ne tuovat tuloja ja säästöjä kuntatalouteen ja mahdollistavat uutta, työllistävää liiketoimintaa.

Tutkittuun tietoon perustuvia monihyötyisiä ilmastotoimia esitellään Strategisen tutkimuksen CLIMATE-tutkimusohjelman kokoamassa Kuntapäättäjän ilmastotietopaketissa.

Mahdollisuuksia ilmasto- ja terveyshyötyjen yhdistämiseen on esimerkiksi liikennesektorilla ja rakennetussa ympäristössä.

Aktiivisen liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ja niistä koituvat säästöt terveysmenoissa puolustavat panostamista turvallisiin ja viihtyisiin lähiympäristöihin, joissa kävely ja pyöräily on houkuttelevaa.

Koulumatkansa pyörällä tai kävellen kulkevat sekä vapaa-ajan liikuntaa harrastavat nuoret kokevat koulumenestyksensä paremmaksi kuin vähän liikkuvat ikätoverinsa.

Maltillinenkin vapaa-ajanliikunta on yhteydessä pienempään koulu-uupumuksen todennäköisyyteen.

Työ- ja koulumatkaliikuntaa voi edistää kunnissa sijoittamalla palveluita saavutettavien etäisyyksien päähän asutuksesta. Lisäksi kunta voi tukea omien työntekijöidensä työmatka-aktiivisuutta.

Kasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen on kustannustehokas ja monihyötyinen ilmastoratkaisu.

Hiilensidonnan lisäksi monikerroksellinen kasvillisuus lisää biodiversiteettiä, palvelee hulevesien hallintaa ja viilentää. Viherympäristöt tuottavat näin viihtyisää ja pitovoimaista arkiympäristöä kuntalaisille.

Kaavoituksen avulla voidaan varmistaa kansainvälisen suosituksen mukaisesti, että puiden latvukset peittävät vähintään 30 prosenttia jokaisessa kaupunginosassa. Tutkitusti asuinalueen vetovoimaa lisää mahdollisuus liikkua luonnossa.

Kuntien metsäomaisuutta on myös mahdollista hoitaa tavalla, joka edistää sen tuottavuutta ja samalla varmistaa virkistys- ja maisema-arvot sekä ilmasto- ja biodiversiteettihyödyt.

Vähähiilisen energiantuotannon lisäksi kunnissa kannattaa panostaa energiankäytön tehostamiseen esimerkiksi kuntien, kuntayhtymien ja yritysten vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla. Ne ovat todistetusti tuottaneet merkittäviä säästöjä kunnille.

Kaavoituksen, maankäyttö- ja tontinluovutussopimusten sekä kunnan oman rakennuskannan kautta voidaan tukea vähähiilistä rakentamista.

Taloyhtiöiden energianeuvonnalla ja yhteistyöllä voidaan tukea taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ilmastoviisaita ratkaisuja erilaisiin asumismuotoihin, rakennustyyppeihin ja olosuhteisiin, etenkin kunnan vuokra-asunnoissa.

Ilmastoviisaus voi luoda uusia työpaikkoja ja vauhdittaa vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden markkinoiden kehittymistä. Työvoimaan kuuluvista yli puolet uskookin, että työpaikkojen saatavuus Suomessa paranee tai säilyy ennallaan lähitulevaisuudessa ilmastopolitiikan vaikutuksesta.

Oikeudenmukaisilla päästövähennys- ja sopeutumistoimilla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvaa eriarvoistumista ja vahvistaa ilmastotoimien hyväksyttävyyttä.

Kuntalaisten yhdenvertaisuus, osallisuus ja erityisesti haavoittuvien ryhmien huomioiminen ilmastotoimien suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää.

Kunnat ovat merkittävässä asemassa sekä omien toimiensa kautta, että mahdollistamalla ja tekemällä asukkailleen houkutteleviksi ilmastoviisaat arjen valinnat.

Kuntapäätöksenteon avulla luodaan puitteet sille, että kuntalaiset voivat osallistua, voida hyvin ja tehdä arjestaan sekä laadukasta että ilmastoystävällistä.

Paula Schönach

Kirjoittaja on Strategisen tutkimuksen CLIMATE-ohjelman ohjelmajohtaja ja ympäristöpolitiikan dosentti.