Asiantuntijoilta: Luottamus voidaan menettää myös avointa virkaa hoitavaa kunnanjohtajaa kohtaan

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettu laki lähtee siitä, että viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi.

Samanainen lainkohta mahdollistaa myös määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen tietyissä tapauksissa. Näin voidaan toimia viranhaltijan omasta pyynnöstä tai esimerkiksi silloin, jos tehtävän luonne, sijaisuus tai avoinna olevan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen sitä edellyttää.

Myös kuntalaki mahdollistaa kunnanjohtajan valitsemisen määräajaksi.

Kuntien arki ei ole aina yksiselitteistä. Eteen voi tulla tilanteita, jolloin kunnassa ei ole vakituista kunnanjohtajaa esimerkiksi edellisen irtisanoutumisen tai irtisanomisen taikka poismenon vuoksi.

Syynä voi myös olla esimerkiksi se, että edellisen kunnanjohtajan virkasuhteen päättymistä koskeva asia ei ole saanut lainvoimaa, jolloin kunnanjohtajan virkaa ei voida vielä täyttää. Tai käsillä voi olla tilanne, jossa kunnanjohtajan virkasuhteeseen ottamisesta on valitettu.

Myös näissä tilanteissa kuntaa on johdettava ja kunnassa tulee tällöinkin olla kunnanjohtaja. Ratkaisuna ovat sijaisjärjestelyt, joissa toinen henkilö määrätään tai otetaan hoitamaan avoinna olevaa kunnanjohtajan virkaa tilapäisesti.

Manner-Suomessa on tälläkin hetkellä useita niin sanottuja ”virkaa tekeviä” eli ”vt. kunnanjohtajia”, joita lainsäädäntö ei sinänsä nykyisellään tunne.

Mikäli henkilö on otettu vt. kunnanjohtajaksi, on hänet oikeudellisesti tunnistettava määräaikaiseen virkasuhteeseen otetuksi viranhaltijaksi. Koska kyse on avoimen viran hoitamisesta, voi virkasuhteen täyttömenettely olla kevyempi, koska lainsäädäntö sallii avoimen viran hoitajan ottamisen myös ilman julkista hakumenettelyä.

Hakumenettelyä lukuun ottamatta avointa kunnanjohtajan virkaa hoitavaan kunnanjohtajaan sovelletaan samoja säädöksiä ja määräyksiä kuin ”vakituiseen”, ja ”vt:llä” on samat vastuut kuin ”vakkarilla”.

Avointa virkaa hoitava henkilö on siksi tulkittava kuntalain tarkoittamaksi kunnanjohtajaksi, joka johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.

Edellä esitetystä johtuen myös vt. kunnanjohtajan kanssa on tehtävä kuntalain tarkoittama johtajasopimus. Yksinkertaisimmillaan näin on toimittava siksi, ettei asiasta ole säädetty poikkeusta.

Kyseisen säännöksen mukaan johtajasopimuksessa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Samanaikaisesti on syytä huomioida, että tuore väitöstutkimus osoittaa, ettei johtamisen edellytyksistä voida tällä tavoin sopia, koska johtamisen edellytykset määräytyvät ensisijaisesti lainsäädännön perusteella, ja niitä täydennetään kuntakohtaisilla määräyksillä.

Tutkimuksen mukaan johtajasopimuksen rooli tiivistyykin tällä hetkellä siitä määräämiseen, miten kunnanjohtajan hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan.

Käytännössä tällä tarkoitetaan kunnanjohtajaan kohdistuvan poliittisen luottamuspula- tai sen kaltaisen tilanteen ratkaisemista erokorvauksella sen sijaan, että tilannetta alettaisiin selvittämään tilapäisen valiokunnan toimesta.

Vaikka erokorvausta koskeva sopimusmääräys on kunnille vapaaehtoinen, on valtaosa kunnista ottanut sen osaksi johtajasopimuskäytäntöjään, mitä voidaan pitää perusteltuna ja suositeltavana sekä kunnan että kunnanjohtajan näkökulmasta. Kunnanjohtajien luottamuspulaan perustuneet irtisanomistapaukset kun poikkeuksetta johtavat tuomioistuinkäsittelyyn.

Luottamus voidaan menettää myös avointa virkaa hoitavaa kunnanjohtajaa kohtaan. Näin erityisesti silloin, jos kunnanjohtajan viranhoito on pidempiaikaisesti järjestetty avoimen viran hoitamisella, kuten vaikkapa Sysmässä, jossa ”vt. kunnanjohtaja” on – nähdäksemme lainsäädännön näkökulmasta kritiikille alttiisti – valittu viiden vuoden määräajaksi.

Vt. kunnanjohtajan lakisääteisen johtajasopimuksen olisi myös suositeltavaa sisältää erokorvausta koskeva määräys hänen oikeusturvansa takaamiseksi.

Miksi näin?

Ensinnä siksi, että luottamuspula voi kohdistua vt. kunnanjohtajaan aivan samalla tavoin kuin vakituisessa virassa olevaan kunnanjohtajaan.

Toiseksi siksi, että kunnassa on tyypillisesti vt. kunnanjohtajaa käytettäessä ollut luottamuspulatilanne, jolloin kunnan johtajan saappaisiin astuminen ei ole helppo tehtävä.

Tällöin erokorvausta koskevan sopimusmääräyksen voidaan nähdä osaltaan luovan turvaa tilanteisiin, joissa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden väliin on jäänyt kytemään laajempaa kunnallista luottamuspulaa, minkä kohteeksi vt. kunnanjohtajan on helppo joutua.

Matti Muukkonen, HTT, OTT, YTM

Saanareetta Virikko, OTT