Asiantuntijoilta: Sopimustoiminta tarjoaa kunnille mahdollisuuksia energiatehokkuustyön kehittämiseen

Sopimustoiminnan merkitys korostuu erityisesti julkisella sektorilla, jossa sen avulla tavoitteena on saavuttaa riittävät säästöt ilman, että direktiivin uusia velvoitteita tarvitsee viedä lainsäädäntöön.

Koko yhteiskunnan näkökulmasta energiatehokkuus ja huoltovarma kotimainen energiantuotanto nähdään yhä tärkeämpinä.

Vapaaehtoinen keino eli sopimustoiminta velvoitteiden toimeenpanossa onnistuu vain, jos sopimusten kattavuus on hyvä ja suuret energiankäyttäjät liittyvät mukaan. Uutta on se, että osa energiatehokkuusdirektiivin velvoitteista koskee julkisen sektorin osalta kaikkia eli myös niitä, jotka eivät liity sopimukseen.

Näitä velvoitteita toimeenpannaan energiatehokkuuslailla, josta hallituksen esitys annettiin eduskunnalle vajaa kuukausi sitten.

Energiatehokkuuslain päivityksessä on tulossa julkiselle sektorille velvoitteita muun muassa energiankulutustietojen raportoinnista Energiavirastolle sekä energiatehokkuuden huomioinnista hankinnoissa ja pitkän aikavälin suunnittelussa.

Sopimuskaudelle kannattaa liittyä heti

Energiatehokkuussopimusten uusi kausi käynnistyy ensi vuoden alussa ja jatkuu vuoteen 2035. Liittyminen uudelle kaudelle on mahdollista lokakuusta 2025 alkaen.

Jatkossa sopimukset kattavat kolme sektoria: elinkeinoelämä, kiinteistöala ja julkinen sektori, johon kuuluvat kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion toimijat.

Julkisen alan sopimuksessa (JETS) on asetettu kattavuustavoitteita kunnille ja kaupungeille asukaslukuperusteisesti. Ensi vuoden loppuun mennessä vähintään 55 prosenttia kunnista asukasluvulla mitattuna pitäisi olla sopimuksen piirissä. Vuoden 2027 loppuun mennessä tavoitteena on nostaa kattavuus 75 prosenttiin.

Kaikkien hyvinvointialueiden toivotaan liittyvän julkisen alan sopimukseen viimeistään ensi vuoden lopulla.

Valtion energiankäytöstä, esimerkiksi valtion omistuksessa olevista kiinteistöistä ja ulkovalaistuksesta, “merkittävä osa” pitäisi saada sopimuksen piiriin vuoden 2026 loppuun mennessä.

Jatkuva parantaminen keskiössä

Sopimustoiminnan keskiössä on energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Liittyjät asettavat itselleen energiansäästötavoitteet kaudelle 2026–2035 ja välitavoitteet vuodelle 2030 sekä tekevät toimintasuunnitelman siitä, miten tavoitteita edistetään.

Kiristyvät kansalliset tavoitteet nostavat tavoitetasoa myös sopimustoiminnassa uudella kaudella.

Sopimukseen liittyneille toimijoille on tarjolla tukea ja kannustimia sekä neuvontaa energiatehokkuustyöhön.

Energiatukea energiakatselmuksiin ja muuhun energiatehokkuustyöhön, laajempiin syväselvityksiin ja investointeihin kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.

Valtiorahoitteiset hyvinvointialueet ovat sikäli poikkeus, että ne eivät voi saada valtion rahallista tukea.

Kuntien energiatehokkuuden parantamiseen on siis tarjolla runsaasti uusia tukimahdollisuuksia. Kuntakatselmus+-tukimalli mahdollistaa tuettujen katselmusten toteuttamisen yhteydessä monivuotisen tuen kunnan energiatehokkuustyön laajempaan kehittämiseen, säästöjen aikaansaamiseen ja päästöjen vähentämiseen kunnan omista lähtökohdista.

Perusparannuspassin voi toteuttaa tuetusti energiakatselmuksen yhteydessä, mikä tukee kuntien kolmen prosentin vuosittaista tavoitetta niiden toteuttamisessa. Syväselvitystuki puolestaan soveltuu kuntien isompiin ja laajempiin omaan energiankäyttöön liittyviin selvityksiin. Se edistää säästö- ja päästövähennyshankkeita ja pienentää niiden riskejä.

Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen kuuluminen mahdollistaa käytännössä kunnille ja kuntayhtymille tukimahdollisuuden lähes kaikkeen oman energiankäytön tehostamiseen ja niiden päästöjen vähentämiseen tähtääviin katselmus- ja selvitystarpeisiin. Sopimustoiminta on avain oman energiatehokkuustyön laajaan ja systemaattiseen kehittämiseen.

Anna Sahiluoma
Motivan asiantuntija

Tomi Kiuru
Motivan johtava asiantuntija

Motiva Oy on suomalainen valtionyhtiö, jonka pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Lue myös: