"Kuollut kaupunki" -otsikko ei pysäyttänyt, vaan innosti päättäjiä kirjoittamaan vetovoimaisen Savonlinnan puolesta

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minna Tikkinen (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuukka Suomalainen (kesk.) näkevät paljon hienoja mahdollisuuksia Savonlinnassa. Kuvasta puuttuu vs. kaupunginjohtaja Markus Hämäläinen, joka oli kolmas kirjoittaja yhteisessä kannanotossa. Kuva: Tiina Ojutkangas.
Julkaistu Muokattu

Iltalehti kävi Savonlinnassa ja otsikoi vierailusta kertovan jutun sitaatilla ”Kuollut kaupunki”.

Tämän jälkeen Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minna Tikkinen (sd.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuukka Suomalainen (kesk.) sekä vs. kaupunginjohtaja Markus Hämäläinen päättivät kirjoittaa yhteisen kannanoton.

– On hienoa, että valtakunnallinen media, kuten Iltalehti, on kiinnostunut Savonlinnasta ja Itä-Suomen tilanteesta, he kirjoittavat.

– Alueen haasteet ovat todellisia ja yhteisiä, ja niiden esiin nostaminen on tärkeää koko Suomen kannalta. Savonlinna ansaitsee tulla kuulluksi – niin vaikeuksien kuin vahvuuksienkin osalta.

Tikkinen, Suomalainen ja Hämäläinen myöntävät, että Itä-Suomessa eletään vaikeita aikoja.

Heidän mukaansa Savonlinnan kohdalla opettajankoulutuslaitoksen (OKL) siirto vuonna 2018 oli valtava rakennemuutos, jonka vaikutukset tuntuvat yhä. Kaupunki menetti lähes tuhat opiskelijaa, ja samalla katosi merkittävä määrä elinvoimaa, palveluiden kysyntää ja tulevaisuudenuskoa.

Vaikka valtiolta saatiin jonkin verran kompensaatiota – muun muassa korkeakoulutuksen korvaavia toimintoja ja aluekehityshankkeita – vaikutukset eivät ole olleet riittäviä, kannanotossa sanotaan.

– Paikallisesti on tehty paljon, kun on kehitetty matkailua, kulttuuritarjontaa, elinkeinoelämää ja koulutusta, mutta tosiasia on, että ilman valtion konkreettista ja pitkäjänteistä tukea Itä-Suomi ei nouse. Lupauksia on kuultu, mutta niiden toteutumista odotetaan yhä, kaupungin päättäjäkolmikko kirjoittaa.

– Venäjän hyökkäyssota ja itärajan sulkeutuminen ovat vieneet osan matkailijoista ja kaupankäynnistä – tämä ei ole Savonlinnan tai Itä-Suomen vika. Muuttunut tilanne vaatii aikaa sopeutua ja sopeuttaa. Myös väestörakenteen muutos, kuten syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen, vaikuttavat koko alueeseen.

Tikkinen, Suomalainen ja Hämäläinen huomauttavat, että Savonlinna on elävä, kaunis ja ainutlaatuinen paikka, jossa on vahva yhteisöllisyys ja usko tekemiseen.

– Oopperajuhlat tuovat vuosittain yli 60 000 vierasta, ja tapahtuma on palkittu kansainvälisesti. Matkailun tilastot osoittavat, että Savonlinna kiinnostaa – niin kotimaisia kuin ulkomaisia matkailijoita. Höyrylaivat, Saimaan maisemat ja kulttuurihistoria tekevät kaupungista ainutlaatuisen, kannanotossa muistutetaan.

– Savonlinnassa tapahtuu ympäri vuoden. Tavoitteena on kehittää Savonlinnaa entistä eläväisemmäksi tapahtumakaupungiksi. Luonto, vesistöt, pyöräilyreitit ja kansallispuistot tarjoavat elämyksiä kaikille. Harrastustoiminta, urheilu ja kulttuuri elävät vahvasti.

– Kulttuurielämä on monipuolista ja juurtunutta. Taidelukio ja Musiikkiakatemia tarjoavat nuorille mahdollisuuksia kasvaa taiteen ja musiikin parissa. Nälkälinnanmäki – entinen kirjastorakennus – on kaupungin ja yhdistysten yhteistyön tuloksena kehittymässä kaupunkilaisen olohuoneeksi, avoimeksi ja yhteisölliseksi tilaksi, joka kutsuu osallistumaan ja viihtymään.

Savonlinna on loistava paikka lapsiperheelle, kuten Iltalehden jutussa mainittu Joni Mustonen totesi, kannanotossa kirjoitetaan.

Opiskelija Veeti Lötjösen sanoin: täällä on suurin osa siitä, mitä tarvitsee. Savonlinnassa on edelleen opiskelupaikkoja, kulttuuria, liikuntaa, tapahtumia ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka välittävät, Tikkinen, Suomalainen ja Hämäläinen kirjoittavat.

Kaupungin johtavien päättäjien mukaan Savonlinna elää, hengittää ja rakentaa tulevaisuutta, vaikka se ei aina näy ohikulkijalle elokuun arkisena iltana.

Powered by Labrador CMS