Näkökulma: Mihin suuntaan opinpolkuja viitoitetaan lähivuosina?
Koulutus on kuntien tärkein tulevaisuusinvestointi. Väestökehitys, talous ja lakimuutokset kirittävät kuntia – tiivistyvä yhteistyö voi olla avain laadun, saavutettavuuden ja elinvoiman turvaamiseen, kirjoittavat Kuntaliiton asiantuntijat.
Varhaiskasvatus tukee lapsia, perheitä ja kunnan elinvoimaa
Jarkko Lahtinen, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
Koulujen lukuvuoden alkaessa on hyvä pysähtyä pohtimaan myös varhaiskasvatuksen merkitystä. Sen toiminta noudattaa pääosin lukuvuosiajattelua, vaikka palvelua järjestetään tarvittaessa ympäri vuoden. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen perheen niin halutessa.
Varhaiskasvatus tukee oppimista, ehkäisee syrjäytymistä ja auttaa vanhempia työn ja opiskelun yhteensovittamisessa. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelut ovat perheille saavutettavia – joskus yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
Laadukas varhaiskasvatus edellyttää osaavaa ja riittävää henkilöstöä sekä panostuksia koulutukseen ja työhyvinvointiin. Varhaiskasvatus maksaa kunnille lähes viisi miljardia euroa vuodessa. Kuntien on varmistettava, että varhaiskasvatukseen osoitetut resurssit riittävät laadukkaan palvelun tarjoamiseen kaikille sitä tarvitseville lapsille.
On tärkeää huolehtia, että varhaiskasvatukseen tarvittava rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa.
Keskeistä kuntapäättäjälle
· Laadukas varhaiskasvatus edistää oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä.
· Osaava ja riittävä henkilöstö on laadun edellytys.
· Varhaiskasvatuksen rahoituksen turvaaminen on paikallisesti ratkaisevaa.
Perusopetuksessa muutosten lukuvuosi
Mari Sjöström, perusopetuksen erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Tänä lukuvuonna noin 1 900 kunnallista peruskoulua avasi ovensa yli 500 000 oppilaalle. Koulujen alkuun liittyy innostusta, mutta kunnissa valmistaudutaan myös merkittäviin muutoksiin.
Suurin muutos koskee perusopetuksen tuen uudistamista. Paikallisissa opetussuunnitelmatöissä on tehty tärkeitä linjauksia ja arvioitu resursointitarpeita. Jatkossa oppilaita tuetaan ensisijaisesti ryhmäkohtaisilla tuen muodoilla. Yksilöllisempää tukea tarvitsevien oppilaiden tilanteet arvioidaan ja suunnitellaan oppilaskohtaisten tukitoimien antamiseksi.
Oppimiseen ja työrauhaan vaikutetaan rajaamalla mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Muutokset edellyttävät koulujen järjestyssääntöjen päivittämistä. Myös perustaitoihin eli lukemiseen ja laskemiseen panostetaan lisäämällä alaluokkien opetusta.
Perusopetukseen ollaan tutkitusti tyytyväisiä. Vaikka lapsimäärät vähenevät tulevalla valtuustokaudella, luotan siihen, että kunnat kykenevät huolehtimaan perusopetuksen saatavuudesta ja laadusta.
Keskeistä kuntapäättäjälle
· Perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta huolehtiminen.
· Pysyä ajan tasalla lakimuutoksista, jotka edellyttävät paikallista linjaamista.
Ammatillinen koulutus osa kuntien sivistys- ja elinvoimatehtävää
Maarit Kallio-Savela, ammatillisen koulutuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
Yhteishaun kesäkuun tulosten mukaan ammatilliseen koulutuksesta paikan sai 24 150 perusopetuksen keväällä 2025 päättänyttä nuorta. Yhteensä yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hyväksyttiin 32 000 opiskelijaa.
Oppivelvollisten ammattikasvatus- ja sivistystehtävän lisäksi ammatillinen koulutus kytkeytyy tiiviisti kuntien TE- ja kotoutumispalveluihin. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus heijastuu yhä enemmän kuntien talouteen ja elinvoimaan.
Kunnat järjestävät joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa pääosan ammatillisesta koulutuksesta. Jokaisen kunnan velvollisuus on rahoittaa ammatillista koulutuksesta. Kuntien yhteinen rahoitusosuus on noin miljardi euroa vuodessa.
Keskeistä kuntapäättäjälle
· Ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen sekä parantaminen.
· Ammatillisen koulutuksen omistajaohjaus ja strateginen kumppanuus.
Lukiokoulutus – portti jatko-opintoihin ja osa seudun elinvoimaa
Kyösti Värri, lukiokoulutuksen erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Uusi lukuvuosi on alkanut yli 370 lukiossa. Lukiokoulutuksen oppilaitosverkko on tiheä, sillä 217 Manner-Suomen kuntaa ja kaupunkia järjestää lukiokoulutusta suoraan itse ja lisäksi osa yhdessä muiden kuntien kanssa kuudessa koulutuskuntayhtymässä. Muut toimijat täydentävät palveluverkkoa.
Lukiokoulutus tarjoaa laajan yleissivistyksen, ja on pääasiallinen väylä korkeakouluopintoihin, etenkin yliopistoon. Kunnat ovat huolehtineet siitä, että kaikki lukiot, sijainnista riippumatta, tarjoavat laadukasta ja yhdenvertaista lukiokoulutusta. Tämä vaikeutuu nuorisoikäluokkien pienentyessä useimmilla seuduilla.
Kunnat rahoittavat lakisääteisesti valtaosan lukiokoulutuksesta, mutta ne ovat joutuneet valtion rahoitusleikkausten takia lisäämään rahoitustaan myös vapaaehtoisesti.
Opiskelijat ja kuntalaiset ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä lukiokoulutukseen. Tämä antaa kunnille ja uusille kuntapäättäjille hyvän pohjan kehittää lukiokoulutusta yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön kanssa.
Keskeistä kuntapäättäjälle
· Laadukkaan opintotarjonnan varmistaminen omana ja verkostotoimintana.
· Paikallisten toimintamallien suunnittelu seudun kuntien kesken saavutettavuuden varmistamiseksi.