Näkökulma: Radikalisoitumisesta on kehittymässä konkreettinen turvallisuusuhka – kunnat ovat ennaltaehkäisevän työn etulinjassa
Asenteiden koventuminen ja polarisaation kiihtyminen vaikuttavat merkittävästi jokaisen kuntalaisen elämään, kirjoittaa Kuntaliiton projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi.
Tatu Keitaanniemi huomauttaa Kuntaliiton sivulla julkaistussa blogikirjoituksessaan, miten kuntien on tässä ajassa tärkeää vastaanottaa ajankohtaista tietoa paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä kehityskuluista.
– Pureudumme näihin kehityskulkuihin Väkivaltaa vastaan -hankkeessamme. Kehitämme moniammatillisia yhteistyörakenteita, lisäämme ammattilaisten tietotaitoa ja viestimme kuntakentän tarpeita eteenpäin valtiohallinnon tasolle.
– Suojelupoliisi nosti alkuvuodesta julkaisemassaan kansallisen turvallisuuden katsauksessa esiin uudenlaisen huolenaiheen: alaikäisten ja nuorten aikuisten kasvavan kiinnostuksen ääriliikkeitä kohtaan. Ilmiö on voimistunut Euroopassa, ja sen vaikutukset näkyvät myös meillä Suomessa. Suojelupoliisin mukaan erityisesti nuoret aikuiset ovat tämän kehityksen polttopisteessä.
Keitaanniemi arvioi blogikirjoituksessaan, että Suomessa kunnallisen työn näkökulmasta termit radikalisoituminen ja terrorismi ovat pitkään vaikuttaneet vierailta ja kaukaisilta.
– Kuitenkin kun tarkastellaan näihin ilmiöihin liittyviä osa-alueita, kuten nuorten asenteiden koventumista, kouluväkivaltaa ja -uhkauksia, yhteiskunnallista polarisaatiota, väkivallan hyväksymistä sekä esimerkiksi Nuorisobarometrin osoittamaa nuorten tulevaisuususkon romahtamista, havaitaan selkeitä kosketuspintoja kuntien arkipäiväiseen nuoriso- ja opetustyöhön.
– Radikalisoitumisesta on kehittymässä myös konkreettinen turvallisuusuhka. Kunnat ovat ennaltaehkäisevän työn etulinjassa. Nuorisotoimi, oppilaitokset ja liikuntapalvelut ovat keskeisiä toimijoita varhaisessa puuttumisessa ja turvallisuuden rakentamisessa, Keitaanniemi kirjoittaa.
Lue Tatu Keitaanniemen koko blogikirjoitus Kuntaliiton sivulta: Linkki kirjoitukseen