Olli-Pekka Salminen: Silakkaverkot eivät naapuria pidättele – turvallisuus vaatii järeitä toimenpiteitä
Valtio satsaa ”veret seisauttavat” 16,1 miljoonaa euroa itäisen ja pohjoisen Suomen kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen. Lapin liiton vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula toteaa varsin osuvasti Ylen artikkelissa 9.10., että pieniä ovat silakat joulukaloiksi, kirjoittaa Olli-Pekka Salminen.
Turvallisuus vaatii järeitä toimenpiteitä.
Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa ei rakenneta tukieuroilla vaan strategisilla investoinneilla, jotka palvelevat koko Euroopan turvallisuutta.
Itäisen Suomen ohjelman tavoitteena on edistää ohjelma-alueen taloudellista kasvua, elinvoimaa, investointeja, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta.
Tapetille on noussut keskustelu erityistalousalueen perustamiseksi itäiseen Suomeen. Herää kysymys, lähdetäänkö erityistalousalueen perustamisessa tuet edellä liikkeelle? Tukijärjestelmät ovat toki tarpeen, mutta rajansa niilläkin.
Valtio tulee lähivuosina satsaamaan miljardeja euroja puolustukseen, jolloin puolustusministeriön hallinnonalalla on rahaa niin, että ”ranteita pakottaa”.
Työ- ja elinkeinoministeriön puolella on sen sijaa tarjottavaksi ”silakoita”. Fokus ja katse itäisessä ja pohjoisessa Suomessa tulee kohdistaa puolustusministeriön hallinnonalalle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että itäistä ja pohjoista Suomea lähdetään linnoittamaan samalla tavoin kuin Baltiassa ja Puolassa parhaillaan tehdään.
Baltian ja Puolan rajoille ei rakennella ”silakkaverkkoja” naapurin pidättelemiseksi, vaan toimenpiteet ovat järeät ja vaikuttavat. Suomen sotilas -lehden (23.7.2025) mukaan puolalaiset rakentavat suurta itäistä kilpeä Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisille rajoille. Tarkoitus on suojella Puolaa itseään ja tulevaisuudessa Viroa, Liettuaa ja Latviaa Venäjän hyökkäykseltä.
Itärajalle nyt rakennetut ”silakkaverkot” eivät naapuria pidättele, jolloin tarvitaan järeämpiä rakentamistoimenpiteitä, joiden myötä alueen logistiikka ja rakennusteollisuus nousee arvoon arvaamattomaan. Rakennusteollisuudelle on kysyntää, mikäli tähän havahdutaan. Linnoittamistoimenpiteet ovat sekä kuntia, alueita, valtiota, EU:a, että NATO:a tukevaa. Kun tavoite ja maali eri osapuolilla on sama, toimenpiteet on helpompi ”viritellä tulille” ja saattaa myös maaliin.
Maakuntasatraapit päättävät maakuntaohjelmista ja niiden sisällöistä. Ohjelmissa olisi kiinnitettävä huomiota mahdollisuuksiin ja kääntää katse tukien sijaan toimenpiteisiin, jotka ovat kunta- ja aluekehittämisen näkökulmasta mahdollista myös toteuttaa.
Olli-Pekka Salminen
hallintotieteiden maisteri ja oikeustieteen väitöskirjatutkija
Lue myös: