Pääkirjoitus: Valittaminen ei auta vaan on ratkottava laajasti, mikä on vaikka kunnan palvelulupaus

Nyt on aika keskustella Suomen tulevaisuudesta ja ryhtyä tekemään myös asioita tulevaisuuden vuoksi. Toivottomuus ei auta ketään, ja kyllähän Suomessa hyviä esimerkkejä löytyy.

Jo pitkään on tiedetty, että väestö ikääntyy, työvoimaa ei kaikilla aloilla ole riittävästi, samaan aikaan työttömyys on yllättävänkin korkealla, lasten määrä vähenee, ihmiset pakkautuvat kasvukeskuksiin ja niiden liepeille. Tuppaa olemaan niin, että ihmiset muuttavat sinne, missä on työtä ja toimeentuloa.

Maahanmuutosta on menossa lähes inhorealistinen keskustelu kustannuksista. Sen sijasta, että pohdittaisiin, miksi Suomi ei kiinnosta tai millaista kotouttamisen pitäisi olla, että Suomeen erilaisista syistä muuttavat ihmiset olisivat osa yhteiskuntaa. Mitä paremmin ihmiset kotoutuvat, sitä nopeammin päästään käsiksi kustannuksiin.

Näitä tosiasioita ei kannata toistaa, jos mitään ei tehdä.

Kenen pitäisi tehdä? No kaikkien, mutta erityisesti valtakunnallisella tasolla tulisi laajasti arvioida Suomen tulevaisuutta. Tämä ongelma ei ole yksittäisen kunnan, joka on joutunut syöksykierteeseen tai alueen, jossa on isoja rakennemuutoksia.

Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta.

Syyskuun puolivälissä julkaisemassaan kannanotossa Kuntaliitto totesi, että työn pohjaksi tarvitaan perustuslaillinen selvitys perustuslain tulkinnasta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kuntapalveluissa.

Toimitusjohtaja Minna Karhusen mielestä Suomessa on käynnistettävä poliittinen arvokeskustelu siitä, mikä kunnan palvelulupaus kuntalaisilleen tulevaisuudessa on lainsäädännön, väestökehityksen ja resurssien näkökulmasta.

Mitä palveluita kansalainen voi perustuslain perusteella odottaa saavansa asuinpaikasta riippumatta? Pitää ratkaista myös, miten lähellä palvelun tulee olla, jotta se voi olla tosiasiallisesti saavutettava.

Yksi olennainen asia on koulu. Miten koulu, opetus ja varhaiskasvatus järjestetään alueilla, joissa lapsia on vähän? Lasten väheneminen tekee opetuksesta entistä kalliimpaa. Kyse voi olla myös opettajien puutteesta.

On pakko kysyä ihan aidosti, miten lähellä koulun on oltava vaikka jokainen ymmärtää lähikoulun merkityksen. Ja onko nyt varmasti kaikki kivet käännetty, kun mietitään yhteistyötä koulujen ja kuntien välillä. Ei varmasti.

Raha ja tulot. Kunnissa tehdään töitä ensi vuoden talousarvion vuoksi. Miten verotulot riittävät, kun kuntalaisten palvelut on järjestettävä. Jokainen kunta haluaa olla hyvä paikka asua ja elää omille kuntalaisilleen. Eikö kyse ole pelkästään tahdosta vaan laistakin.

Kirjoittaja on Kuntalehden päätoimittaja.


Hyviä ideoita voi lainata ja monistaa. Mikä on teidän kuntanne keksintö? Miten aiotte selviytyä tulevaisuuteen? Kertokaa meille ja me jaamme ideanne muillekin.
Katso päätoimittajan video aiheesta: