Kunnille annettiin lisärahaa koululaisten oppimisen tukea varten, mutta asia ei ole niin yksinkertainen – rehtoreilta huolestuttavia uutisia

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa kuntien vastuuta oppimisen tason kehityksestä uuden lukuvuoden alkaessa.

– Meillä on taustalla pitkään jatkunut oppimisen tason romahdus. Oppimisen tuen uudistus on yksi keino varmistaa, että aidosti saadaan oppimisen taso nousuun.

Hallitus lisäsi kuntien rahoitusta oppimisen tuen uusien velvoitteiden kattamiseksi. Tällä perusteella opetuksen rahoitus kasvaa tänä vuonna 38,2 miljoonaa ja yhteensä 100 miljoonaa euroa.

Mutta menevätkö rahat kuntien kautta perusopetuksessa sinne, mihin pitääkin?

Huolestuttavia merkkejä on ilmassa, Murto arvioi OAJ:n järjestämässä mediainfossa.

Toukokuussa toteutetun kyselyn mukaan vain noin puolet rehtoreista tiesi koulun saavan lisäresursseja oppimisen tukeen.

– Kunnat ovat vastuussa siitä, että rahoitus kohdentuu oikein.

Tiedossa on aiemmilta lukuvuosilta sekin OAJ:n puheenjohtajan mukaan, että monissa kunnissa tarvittavaa oppimisen tukea on ollut paperilla, mutta ei aina siinä käytännön työssä.

Oppimisen tuen uudistuksen keskeinen osa on ryhmässä annettava tuen muoto.

Murto painottaa, että jatkossakin tarvitaan pienryhmiä ja erityisluokkia.

– Meillä neljäsosa perusopetuksessa olevista lapsista on ollut tähän mennessä tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Tuen tarve ei katoa mihinkään uudistuksen myötä.

Tärkeä kännykkälaki

Murto näkee, että perusopetukseen kohdistetut uudistukset ovat tarpeellisia ja hyviä.

Opetuksen vähimmäistuntimäärää on nostettu koskien äidinkieltä ja matematiikkaa. Tätä Murto kuvaa äärettömän hyväksi uudistukseksi alakouluissa.

Samoin jo alkavaa lukuvuotta koskeva niin sanottu kännykkälaki saa kiitosta puheenjohtajalta.

– Laki kieltää kännyköiden käytön oppitunneilla, ellei opettaja nimenomaisesti anna siihen lupaa. Tällä pystytään parantamaan työrauhaa.

Rahaa tulee ja menee

Hallitus kohdentaa perusopetukseen yhteensä 200 miljoonaa euroa.

– Vaikka perusopetuksen on laitettu hyviä panostuksia perusopetuksen puolella, niin muualta on leikattu hyvinkin rajusti, Murto lisää.

OAJ:n laskelmien mukaan hallituskauden loppuun mennessä hallitus on lisännyt koulutuksen rahoitusta noin 300 miljoonalla eurolla ja leikannut sitä noin 900 miljoonalla eurolla.

– Ei voida todellakaan enää puhua mistään koulutuksen erityissuojelusta.

Kun koko koulutusketju ei toimi, niin silloin ei onnistuta varmistamaan tarvittavan talouskasvun vaatimaa osaamistason nostoa, Murto huomauttaa.

Hänen mukaansa muun muassa leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta, aikuiskoulutustuesta ja korkeakouluista heikentävät talouskasvun edellytyksiä.

Lue myös: