Kuntouttavan opetuksen mallin avulla yhä useampi nuori voisi saada otteen elämästä
Miten opiskelukuntoa vailla olevia opiskelijoita pystyttäisiin tukemaan koulutusta ja sote-palveluja uudella tavalla yhdistämällä?
Tätä kysymystä pohtineet ammatillisen koulutuksen Areena -verkosto ja Kuntaliitto ovat esittäneet aiheesta vastaaville ministeriöille kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta.
Kuntouttavan opetuksen mallia tarvitaan Suomessa, näkee asiantuntijaverkoston puheenjohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu.
Tällainen malli vaatii siihen liittyvien tahojen sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin.
– Tässä on kysymys hallinnonalojen yli menevästä yhteistyöstä.
Mallilla halutaan edistää sitä, että jokainen nuori saisi perusopetuksen jälkeen toisen asteen tutkinnon.
”Nuoressa on mahdollisuus”
Lähes joka kolmas opiskelija tarvitsee tukea ammatillisessa koulutuksessa.
– Pitää ajatella, että jokaisessa nuoressa on mahdollisuus. Osa näistä nuorista tarvitsee enemmän kasvun aikaa ja heille täytyy löytyä väylät ja tavat toimia.
– Nykyjärjestelmässä ei kyetä riittävällä tavalla huomioimaan opiskelijoita, joiden kohdalla tutkinnon suorittaminen ei ole ainakaan väliaikaisesti mahdollista.
Esimerkiksi psyykkinen toimintakyky voi aiheuttaa rajoitteita, jotka olisi yksilökohtaisesti hyvä huomioida nykyistä paremmin.
Tukea tarvitsevia nuoria on kuitenkin niin paljon, että Yli-Suomun mukaan ei voida ajatella heitä kaikkia sijoitettavan erityisoppilaitoksiin.
Kuntouttavan opetuksen mallia voitaisiin hyödyntää laajemminkin, muun muassa työikäisten kanssa, mutta aluksi kohderyhmänä olisivat oppivelvolliset toisella asteella, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keudan) johtajana toimiva Yli-Suomu linjaa.
Erilaisia tulevaisuuden näkymiä Suomessa
Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä kaikkien nuorten tulee jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.
– Uudistuksen vaikutuksena opiskelijoiden moninaiset tuen tarpeet ovat ammatillisessa koulutuksessa tulleet näkyvämmäksi.
Parannettavaa riittää, jotta kaikille saataisiin hyvät edellytykset työelämään.
17 prosenttia 20–29-vuotiaista nuorista yrittää pärjätä elämässä perusasteen opintojen varassa.
– Ja tämä vaihteluväli on noin 16–25 prosenttia eri alueilla koko maassa.
Areena
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keudan) johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu on Areena-verkoston puheenjohtaja.
Ammatillisen koulutuksen Areena on Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntijaverkosto.
Verkostoon kuuluu yli 40 ammatillisen koulutuksen johtajaa.
Areena kokoontuu kolme kertaa vuodessa.
Areenan jäsenistä kootaan pienempi työryhmä, työvaliokunta, joka kokoontuu tiiviimmin keskustelemaan ja ottamaan kantaa keskeisiin ammatillisen koulutuksen asioihin.
Lue myös: