Luitko tämän: Näin muutokset rahoituksessa vaikuttavat lukiokoulutuksen järjestäjiin – Erityisasiantuntija Kyösti Värri neuvoo, miten voi välttää vaaran paikan

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri kertoo lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuvan vuodesta 2026 lähtien.

Jatkossakin lukiokoulutuksen rahoitus koostuu kuntien ja valtion yhteisrahoituksesta.

– Kunnat ovat lukiokoulutuksen ylivoimaisesti suurin rahoittaja.

Kaikki kunnat rahoittavat lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus koostuu tänä vuonna kuntien 570 miljoonan euron ja valtion 333 miljoonan euron osuuksista.

Tätä kakkua ollaan jatkossa jakamassa hieman uudella tavalla lukiokoulutuksen järjestäjille.

Värri muistuttaa, että lukiokoulutusta järjestävät kunnat rahoittavat lukiokoulutusta myös toista kautta. Valtio kohdistaa tänäkin vuonna yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen lukiokoulutuksen rahoitukseen.

– Kunnat kompensoivat vapaaehtoisesti tämän valtion rahoitusleikkauksen, sillä ne kantavat vastuuta lukiokoulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta.

Useimpien koulutuksen järjestäjien rahoitukseen valtioneuvoston huhtikuussa antama rahoitusasetuksen muutos ei vaikuta.

– Koulutuksen järjestäjien, joilla on vähintään 200 opiskelijaa, tilanne säilyy yleensä entisellään.

Rahoitusasetuksen muutos koskee pääasiassa vain pienempiä, alle 200 opiskelijan koulutuksen järjestäjiä.

Jatkossakin koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä vaikuttaa rahoituksen perusteena olevaan opiskelijakohtaiseen yksikköhintaan. Yksikköhinnan laskentaan vaikuttaa kuitenkin ensi vuodesta lähtien lisäksi kaksi uutta tekijää: kunnan syrjäisyys ja opetuskielen asema kunnan vähemmistökielenä.

Tilastokeskuksen määrittämän syrjäisyysluvun perusteella syrjäisillä koulutuksen järjestäjillä tosiasiallinen muutos on pieni. Niillä yksikköhinta voi nykyjärjestelmästä poiketen jatkaa nousuaan myös alle 40 opiskelijan koulutuksen järjestäjillä. Värri huomauttaa kuitenkin, että muutos on lähinnä tekninen.

– Pienet koulutuksen järjestäjät Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat nimittäin yleensä saaneet harkinnanvaraista korotusta.

Sama koskee myös koulutuksen järjestäjiä, joiden kansalliskieliin kuuluva opetuskieli on kunnan vähemmistökieli.

– Myös nämä kielisaarekejärjestäjät ovat yleensä saaneet harkinnanvaraista korotusta.

Ei-syrjäisillä koulutuksen järjestäjillä yksikköhintaa korotetaan jatkossakin, mikäli opiskelijamäärä on alle 200, mutta korotus on vain puolet nykyisestä.

Värri sanoo, että rahoitusjärjestelmän muutos vähentää käytännössä pienten ja ei-syrjäisten koulutuksen järjestäjien rahoitusta.

Toinen ryhmä, jolla rahoitus pienenee, ovat ne kahdeksan koulutuksen järjestäjää, jotka tekivät hallinnollisia muutoksia Paras-hankkeen aikana vuosina 2008–2012. Jatkossa niidenkin yksikköhinnat lasketaan samalla tavalla kuin muilla koulutuksen järjestäjillä.

– On hyvä muistaa, että lukiokoulutuksen rahoitus on järjestäjäkohtainen, ei oppilaitoskohtainen. Rahoitukseen vaikuttaa siis koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä, ei esimerkiksi oppilaitosverkko tai yksittäisten lukioiden opiskelijamäärä.

Keskeisin asia unohtui

Uusien säännösten mukaisia yksikköhintoja otetaan käyttöön vaiheittain. Vuoden 2026 yksikköhintojen määrityksessä painotetaan 33 prosenttia ja vuoden 2027 yksikköhinnoissa 67 prosenttia uusien säännösten mukaista laskentaa.

Vuoden 2028 yksikköhinnat määritetään kokonaan uusien säännösten mukaisesti.

Kyösti Värri harmittelee, että rahoitusjärjestelmän muutos jättää vastaamatta keskeisimpään haasteeseen.

– Nuorten ikäluokkien jatkaessa pienenemistään useimmilla seuduilla opiskelijakohtaiset kustannukset tyypillisesti nousevat.

Kun samanaikaisesti opiskelijamäärän perusteella jaettava rahoitus pienenee, tulisi kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä olla mahdollisuus pohtia, miten laadukas ja saavutettava lukiokoulutus tulisi järjestää seutukunnalla, Värri näkee.

– Kunnilla tulisikin olla mahdollisuus järjestää lukiokoulutus paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ilman, että rahoitusjärjestelmä ohjaa ja rajoittaa järjestämistapaa.

– Kunnat pitävät lukiokoulutusta tärkeänä ja ovat myös halukkaita rahoittamaan sitä, mutta silläkin on rajansa.

Tilauksessa ennakkoluuloton yhteistyö

Värri näkee vaarana, että opiskelijamäärien vähentyessä, kuntatalouden tiukentuessa ja valtion jatkaessa kuntiin kohdistuvia rahoitusleikkauksiaan, osa kunnista voi joutua pakkotilanteisiin lukiokoulutuksen osalta.

Opintotarjonnan kaventuminen voi johtaa ensin opiskelijoiden kaikkoamiseen ja sen jälkeen oppilaitoksen lakkauttamiseen.

– Olisi tärkeää, että naapurikunnat keskustelevat yhdessä hyvissä ajoin lukiokoulutuksen yhteistyöstä seutukunnalla. Nykyinen tai uusikaan rahoitusjärjestelmä ei tue rakenteellista järjestämisyhteistyötä, mutta toiminnallinen yhteistyö on hyvin mahdollista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osin yhteistä opintotarjontaa. Sen avulla voidaan sekä ylläpitää laajaa valinnaisuutta että huolehtia kustannustehokkuudesta.

Värri pitää lukiokoulutuksen tulevaisuutta valoisana, vaikka rahoitusjärjestelmän uudistaminen jäikin tässä vaiheessa puolitiehen.

– Kunnilla on ennakkoluulottoman yhteistyön avulla mahdollisuus jatkossakin huolehtia laadukkaasta ja saavutettavasta lukiokoulutuksesta, mutta töitä se vaatii.

Kyösti Värri puhui FCG:n Talous- ja veroennustepäivillä, jotka kokoavat perinteisesti kuntien talouspäättäjät yhteen ajankohtaisten vero- ja kuntatalousasioiden äärelle. Kuva: Ville Strengell

Lue myös: