Luitko tämän: Sotaisa maailmantilanne näkyy museon suosiossa – "Taide tarjoaa siihen vastapainoa"

Teksti Tapio Mainio

Reidar Särestöniemen museon pysäköintialue on tupaten täynnä henkilöautoja ja niiden lomassa on myös yksi turistibussi Kittilän Kaukosessa. Perille on valtatieltä hiekkatietä 15 kilometriä.

– Tähän mennessä on jo ylitetty viime vuoden 12 000 hengen kävijämäärä, kertoo museon opas Erika Niemelä.

– Eilen laskin, että museossa on jo käynyt 13 000 vierasta. Ennustamme, että kävijämäärä nousee vuoden loppuun mennessä 25 000:een, mikä olisi 2000-luvun ennätys, sanoo museojohtaja Anne Koskamo.

Yksi syy museon suosion kasvuun on Koskamon mukaan Reidar Särestöniemen juhlavuosi, mutta myös sotaisa maailmatilanne.

– Taide tarjoaa siihen vastapainoa ja elämyksellisyyttä, Koskamo sanoo.

Lähellä sijaitsevat Levi ja Ylläs ”ruokkivat” myös Särestöä, mutta matkailijoita tulee myös 130 kilometrin takaa Rovaniemeltä.

– Ulkomaalaiset matkailijat kaipaavat aitoja tarinoita ja niitä sisällytetään myös matkanjärjestäjien ohjelmapaketteihin, kertoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

– Hyvä uudistus on erillinen kahvilarakennus, jota täällä ei vielä 20 vuotta sitten ollut, jolloin vierailin täällä viimeksi, kertoo oululainen eläkeläinen Osmo Knuutinen.

Kahvilan monitorista näkyy muun muassa videotallenteita Reidarin haastatteluista.

Knuutinen lähti tuttaviensa kanssa varta vasten Oulusta syysretkelle Särestöön. Ruska on yksi museon sesongeista.

Särestön vanha pirtti Kuskosessa, jossa Reidar Särestöniemi aloitti taideharrastuksen. Kuva: Tapio Mainio

Täällä taiteilija kasvoi

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Reidar Särestöniemen syntymästä.

Vertailun vuoksi Reidarin 90-juhlavuonna museossa kirjattiin hieman yli 7000 kävijää. Kasvua oli silloin edellisvuodesta 35 prosenttia.

– Särestö on enemmän kuin tauluja valkeilla seinillä. Täällä voi aistia koko taiteilijan elämän, Koskamo kertoo.

– Pullat ovat loppuneet, mutta seuraava erä valmistuu uunista kymmenen minuutin kuluttua, huikkaa Saana Velthaim keittiöstä, kun Niemelä ohjaa tutustumisryhmää museon kahvilasta kohti Ounasjoen rannassa sijaitsevaa Reidarin lapsuudenkotia, Vanhaa Särstöä.

Kahvilasta käsin järjestetään päivittäin opastettuja museokierroksia maksua vastaan.

Katsomme pirtin seinälle kiinnitettyjä kuvia Reidarin lapsuudesta, seitsemän lapsen sisarusparvesta, vanhemmista Alma ja Matti Särestöniemestä sekä sukulaisista. Yhdessä kuvassa Reidar vie veljensä Anton kanssa veneellä suuria tauluja useiden kilometrien pituista soutumatkaa Ounasjokea myöten kohti Kaukosta, koska siihen aikaan pientilalle ei ollut tietä.

Vuodelta 1873 olevassa vaatimattomassa rakennuksessa kävijälle avautuu käsitys siitä, millaisessa ympäristössä Reidar kasvoi taiteilijaksi. Hänen vanhempansa kannustivat Reidaria taitelijan uralle, mikä siihen aikaan oli poikkeuksellista.

Vanhemmat siirtyivät muun muassa nukkumaan keittiöön, jotta pirtissä olisi ollut enemmän tilaa taideharrastukselle.

– Ratkaiseva vaikutus Reidarin taitelijanuralle oli äidin Vesisaaressa asunut veli Alfred Andersen, joka oli rikastunut kalastuksella. Hän maksoi Reidarin yksityiset taideopinnot Helsingissä, kun hän ei heti päässyt Suomen Taideakatemian kouluun, Niemelä kertoo.

Reidar onkin maalannut Vesisaaresta myös meriaiheisia tauluja.

Särestön vierailuun kannattaa varata aikaan, sillä kotitalosta opastuskierros jatkuu 500 metrin päässä ylärinteessä sijaitsevaan Reidarin ateljeehen.

Se ei ole alkuperäinen sillä vanha ateljee tuhoutui palossa vuoden viimeisenä päivänä 1977.

Arkkitehtipari Reima ja Raili Pietilä suunnitteli Särestöniemelle uudet ateljeetilat ja taiteilijakodin Särestövaaran laitaan parinsadan metrin päähän palaneesta paikasta.

Sen ikkunasta näkyy Ounasjoelle. Sen vieressä on toinen suuri hirsirakennus, Galleriaan, jossa on päänäyttely. Rakennuksen keskellä on suuri uima-allas, joka yllättää ensikertalaista.

– Altaan tehtävä on pitää Galleriassa sopiva ilmankosteus. Toki Reidar tykkäsi siinä uida, Niemelä sanoo.

Reidar Särestöniemi kiinnostaa paitsi taulujensa kautta, myös omalaatuisena persoonana. Esillä on taulujen lisäksi kuvia Reidarin lukuisista vieraista Urho Kekkosta myöten. Pohjoisen mystikko jätti ajallisen maailman 56-vuotiaana vuonna 1981.

Hänen veli Anton toimi Särestön isäntänä kuolemaansa vuoteen 1977 saakka. Sen jälkeen museosta on vastannut Särestöniemen museosäätiö.

Museon talous saatiin vankemmalle pohjalle, kun säätiö sulautui noin kymmenen vuotta sitten jyväskyläläiseen Kauko Sorjosen säätiöön.

Sorjosen säätiö omistaa Kittilässä myös toisen taiteilijamuseon, Kalervo Palsa -museon.

Särestöniemen gallerian uima-allas Kittilän Kaukosessa. Kuva: Tapio Mainio

Lue myös: