Tällaisten muutosten ansiosta aterioiden raaka-ainekustannukset vähenivät päiväkodeissa
Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät.
Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa, että varhaiskasvatuksen ruokailua koskevaan tutkimukseen osallistui neljä ruokapalvelua ja 23 päiväkotia.
Kyseisissä päiväkodeissa tehtiin maltillisia muutoksia ruokalistoihin, lisättiin ruokakasvatusta, seurattiin ruokahävikkiä ja pyrittiin parantamaan varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun henkilöstön välistä yhteistyötä.
– Muutoksilla pystyttiin muokkaamaan lasten ruokatottumuksia terveellisemmiksi ja vähentämään päiväkotiruokailun ilmastovaikutuksia ilman kustannusten ja hävikin määrän kasvua, kertoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:stä.
Tutkimuksen toteuttivat THL:n lisäksi Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä neljän kunnan kanssa.
Marjojen määrää lisättiin
Tällä hetkellä lapset syövät suositeltua vähemmän kasvipohjaisia ruokia, kun taas erityisesti maitovalmisteiden ja punaisen lihan käyttö on suositeltua runsaampaa, THL tiedottaa.
Tutkimukseen kuuluvassa hankkeessa päiväkotien ruokatarjontaa muutettiin siten, että palkokasvien, kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää lisättiin ja kalatuotteita vaihdettiin mahdollisuuksien mukaan ympäristön kannalta kestävämpiin kalalajeihin.
Lisäksi osa liha-aterioista korvattiin kasvisaterioilla tai osa aterian lihasta korvattiin kasviperäisellä proteiinin lähteellä.
Muutosten seurauksena lasten palkokasvien ja kestävien kalalajien kulutus lisääntyi, ja punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus päiväkodissa väheni. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet lasten ravintoaineiden saantiin tai lasten verestä mitattuun ravitsemustilaan, tiedotteessa kerrotaan.
Keskeistä oli myös positiivinen puhe kaikesta ruoasta – myös aikuisten kesken.
Ruokahävikin määrä väheni
Päiväkodeissa, joissa ruokakasvatusta tehtiin paljon, palkokasvien hyväksyttävyys kasvoi, ja lapset myös söivät palkokasveja aiempaa enemmän.
THL:n mukaan ruokatarjonnassa tehdyt muutokset eivät lisänneet ruokahävikkiä. Sen sijaan ruokahävikin määrä väheni hävikin mittaamisen ja lisääntyneen ruokakasvatuksen myötä.
Päiväkodeissa tehtyjen muutosten seurauksena aterioiden raaka-ainekustannukset vähenivät eri kunnissa 3–6 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan vastaavalla säästöllä voitaisiin saavuttaa useiden miljoonien eurojen säästöt koko maan tasolla viiden vuoden aikana.
Tutkimuksen pohjalta tehty Ruoka-askel-toimintamalli on kehitetty poliittisille päättäjille, kunnan viranhaltijoille ja päälliköille sekä varhaiskasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaisille.
– Toimintamallin käyttöönotto vaatii jonkin verran voimavaroja, mutta kohtuullisilla panostuksilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia, toteaa kustannusvaikuttavuuslaskelmista vastannut terveystaloustieteen professori Leena Forma Tampereen yliopistosta tiedotteen mukaan.
Lue myös: