Vain pieni osa nuorista nukkuu ja liikkuu riittävästi sekä syö aamupalan joka arkiaamu
Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa.
Edellä mainituista nuorista reilu neljännes kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.
Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä.
Kouluterveyskyselyssä on tarkasteltu elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.
Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.
Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 34 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi
Nukkumisesta kysyttiin alakoululaisilta eri tavalla, joten osuudet eivät ole suoraan verrattavissa nuorten tuloksiin.
– Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea terveellisten elintapojen noudattamiseen ja säännölliseen arkirytmiin, ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä sanoo.
– Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa, Aalto-Setälä lisää tiedotteen mukaan.
Aikuisten kanssa aiempaa helpompi jutella
Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista noin 80 prosenttia sekä 8. ja 9. luokan oppilaista noin 70 prosenttia kokee voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein.
8.- ja 9.-luokkalaisten kokemus tästä on lisääntynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin noin 40 prosenttia koki voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein.
Alakoululaisten osalta tietoa on koottu vasta vuodesta 2017 alkaen, tiedotteessa kerrotaan.
– Lisäksi 8.- ja 9.-luokkalaisista 61 prosenttia koki, että opettajat ovat kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista, kun 2000-luvun alussa näin koki noin 30 prosenttia oppilaista, Kouluterveyskyselyn vastaava tutkija Jenni Helenius sanoo.
Kiusaamisasiat käytiin läpi
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin, kuinka usein vastaaja oli kokenut kevätlukukauden aikana kiusaamista muiden oppilaiden tai opiskelijoiden taholta.
Kiusaamista oli kokenut noin joka kolmas perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilas ja noin joka neljäs 8. ja 9. luokan oppilas. Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lähes joka kymmenes.
Kiusaamista kevätlukukauden aikana kokeneista ala- ja yläkoululaisista noin joka neljäs kertoi jonkun koulun työntekijän tietävän asiasta.
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin lisäksi erilaisista fyysisen uhan kokemuksista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan esimerkiksi lyömistä, potkimista tai väkivallalla uhkaamista. Sitä ei kysytty, missä paikassa tai tilanteessa uhkaa oli koettu.
Lisäksi THL:n tiedotteessa kerrotaan, että pojat olivat kokeneet fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin. Kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 18 prosenttia sekä 4. ja 5. luokan että 8. ja 9. luokan pojista, 12 prosenttia lukioiden pojista ja 14 prosenttia ammatillisten oppilaitosten pojista.
Tytöistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes.
Lähde: THL