”Varhaiskasvatuksen henkilöstöä ei saada tarpeeksi uusiin mitoituksiin edes teoreettisesti”

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa pyritään ratkomaan eri kokoonpanoilla. Esimerkiksi TEM vetää ohjausryhmää, joka aloitti marraskuussa ja jonka on tarkoitus jatkaa ensi vuoden loppuun asti. Ohjausryhmässä ovat mukana työmarkkinatoimijat, myös KT Kunta- ja hyvinvointityönantajat sekä Kuntaliitto.

Varhaiskasvatuksen mitoitus- ja koulutusmääriä käsitellään myös Opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Lisäksi yhteisiä keskusteluja käydään säännöllisesti opetusministeri Li Anderssonin vetämässä ryhmässä.

– Tarkoituksemme yhteisissä keskusteluissa on käydä läpi muun muassa henkilöstön kelpoisuuksia yleisellä tasolla, kertoo KT:n neuvottelupäällikkö Hannu Freund.

Julkisuudessa on esitetty jopa mitoitusten kiristäminen entisestään.

”Palkankorotukset eivät pelasta tilannetta”

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on muuttumassa jo nyt voimassa olevien säännösten perusteella. Vuonna 2030 henkilöstöstä kahdella kolmesta on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin koulutus ja heistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan koulutus. Kolmasosalle riittää varhaiskasvatuksen lastenhoitajan pätevyys.

Kuntaliitto ja KT ovat kritisoineet henkilöstörakenteen muuttamista.

– Näyttää vahvasti siltä, että meillä ei ole olemassa edes teoreettisesti riittävää määrää kelpoisia tuollaiseen mitoitukseen, Freund huomauttaa.

Kuntaliitto ja KT pyrkivät osoittamaan laskelmin, miten vaikea tilanne todellisuudessa on. Toisin sanoen kuinka paljon uusi mitoitus vaatisi lisää päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ja kuinka paljon heitä on todellisuudessa mahdollista saada. Samalla on tarkoitus näyttää, kuinka suuri tuo ero käytännössä on.

Freund huomauttaa, että laskelmien teko ei ole yksinkertaista. Luvuissa on otettava huomioon eläköityvät sekä esimerkiksi pyrittävä ennakoimaan kuinka moni sosionomiopiskelijoista valmistuu varhaiskasvatuksen linjalta.

– Varhaiskasvatukseen suuntautuneiden sosionomien määrä on laskenut lain tuoman epävarmuuden takia jopa puoleen entisestä.

– Yritämme kertoa, että kunnat ovat mahdottoman tilanteen edessä. Jos alalla ei kerta kaikkiaan ole päteviä ihmisiä, eivät mitkään työhyvinvointipanostukset tai palkankorotukset pelasta tilannetta.

”Mitoitusta kevennettävä”

KT on esittänyt, että tulevaa mitoitusta kevennettäisiin ja vuoden 2030 määräaikaa viivästettäisiin tuonnemmas, jotta pätevän henkilöstön riittävyys olisi mahdollista varmistaa.

Freund toivoo, että alalle saataisiin muuntokoulutusta. Sen avulla jo alalla toimivia lastenhoitajia olisi mahdollista kouluttaa lisää ja pätevöittää varhaiskasvatuksen opettajiksi.

– Heitä ei tarvitsisi enää erikseen houkutella alalle, sillä he ovat jo mukana. Sosionomeihin liittyy enemmän epävarmuutta.

KT:n ja Kuntaliiton laskelmat on tarkoitus saada valmiiksi alkutalven aikana.

Ryhmäkoot riittävän pieniksi

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi maanantaina mietintönsä koulutuspoliittisesta selonteosta. Paine saada lisää henkilöstöä näkyy myös siinä.

Siinä todetaan, että varhaiskasvatuksen keskeinen toimenpide on varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen. Sivistysvaliokunta huomauttaa, että osallistumisaste Suomessa on edelleen vähäisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Kansallisella tasolla 1–6-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on noussut tasaisesti viime vuosina, mutta osallistumisessa on alueellista vaihtelua.

– Varhaiskasvatuksen laadun kannalta sekä ryhmäkoot että lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön väliset suhdeluvut ovat tärkeässä asemassa, valiokunta toteaa selonteossaan.

Valiokunta pitää ongelmallisena, että suhdeluvut vaihtelevat sen mukaan, minkä pituisen ajan lapsi on varhaiskasvatuksessa.

– Lapsen edun kannalta on olennaista parantaa osa-aikaisen varhaiskasvatuksen suhdelukua vastaamaan kokopäiväisen varhaiskasvatuksen suhdelukua. Lisäksi on tärkeä kehittää ja seurata vuoropäivähoidon saavutettavuutta ja laatua valtakunnallisesti.

– Myös riittävän pienet ryhmäkoot ovat lasten kasvun ja kehityksen kannalta olennaisia.