Viikon helmi: Vähemmän Popedaa, enemmän kansainvälisyyttä, toivoo tapahtumajohtaja Perttu Pesä – "Ei Tampereelle tule luontaisesti turismia"
Tapahtumat liikuttavat ihmisiä. Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä tietää hyvän tapahtuman edistävän niin aluetaloutta, yhteisöllisyyttä kuin mainetta. Kuntalehti julkaisee viikon helmen. Tämä juttu julkaistiin alun perin 5.11.
Hannu Kaskinen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuvat
Tampereella 26-henkinen tiimi kokoaa tapahtuma-, kaupunkibrändi- ja vieraanvaraisuudet -yksiköt. Tiimi tukee kaupungin nykyisiä tapahtumia ja etsii järjestettäväksi uusia tapahtumia. Yleensä kumppanina on lajiliitto tai kulttuuriorganisaatio.
Perttu Pesä tapahtumajohtajana vastaa suurhankkeiden hakemisesta. Hän ei nimeä parasta onnistumistaan tai heikointa suoritustaan.
– Totta kai haku useammin epäonnistuu kuin onnistuu. Jos en voita, kiitän ja yritän onkia seuraavan kalan. Kun haet jotakin, aina opit jotakin, Pesä sanoo.
Vaan kaupunkikehityksestä Pesä puhuu mieluusti. Hän kertoo, kuinka vielä 1970-luvulla Tampereen katukuvaan kuului 110 savupiippua, nyt niitä on kymmenen, joista toimii kaksi. Vahvan työläiskaupunkirakenteen mureneminen sai kaupunkijohdon tekemään kaupungin keskustaa ihmisille.
Liikenne, tapahtumien kaveri
Kun Pesä tuli Tampereelle 1989, tamperelaisia oli noin 170 000, nyt yli 260 000. Pesä ajoittaa kasvukäänteen 2000-luvun alkuun, kun Tampereen työpaikkaomavaraisuus oli 128 prosenttia. Tuolloin ymmärrettiin, että joukkoliikenteen ja muun infran on toimittava.
Viime vuosien iso juttu Pesän vinkkelistä oli bussi- ja raitiotielipun integrointi isoon kulttuuri- tai urheilutapahtumaan. Pesän mukaan neljä kymmenestä tapahtumakävijästä käyttää etua: Jos jääkiekko-ottelussa on 10 000 katsojaa, heistä 4 000 käyttää mennen tullen julkista liikennettä. Lisäksi moni tulee tapahtumapaikalle 1,5 tuntia ennen alkua ja lähtee pari tuntia päätöksen jälkeen. Kasvanut viipymä kasvattaa bisneksiä.
– Jos 70 prosenttia tamperelaisista saa toimeentulonsa palvelusektorilta, meidän on luotava sille asiakasvirtaa.
Pesä näkee kaupungin kehittyvän paljolti juuri raitiotien varrelle.
– Jääkiekko-ottelun jälkeen raitiotievaunupysäkille astuu hymyileviä kavereita, jotka ei ole 30 vuoteen irrottaneet Mersun ratista. Ne ymmärtää tulevansa tapahtumaan, jossa voi oikeasti viihtyä ja viipyä.
Perttu Pesä povaa Tampereen asukasmäärän alkavan kolmosella 2040.
Ex-näyttelijä, ex-poliitikko
Internetin laajin elokuvatietokanta IMDb listaa Perttu Pesälle 24 näyttelijäntyötä. Pesä kommentoi tehneensä sekä ”kivoja että ihan kauheita juttuja”. Pesä myhäilee tehneensä töitä, ja kaikki tekemiset kuuluvat kasvuprosessiin.
Pesä, tuore isä, koki puolen vuoden työttömyyden 1997. Sitä jaksoa seurasi freelance-näyttelijöiden osuuskunta ja muuta työnhakua. Se oli ”yrittämistä kaoottisimmillaan ilman mitään verkostoa”. Lainaus on Pesän nettisivuilta, jotka on viimeksi päivitetty 2014.
Vaan 1998 Pesä pääsi Nahkiaiset-televisiosarjan tuotantopäälliköksi. Sitä työtä Pesä pitää hyvänä johtamiskouluna. Pesä tajusi, että laskennan lisäksi on osattava ottaa kokonaisuus huomioon kaikkien kannalta.
Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet Pesää. Hän kertoo yhtäkkiä oivaltaneensa, että maailma ei muutu lapaan nojaamalla kantakuppilassa.
– Mulla on aina ollut hyvä numeropää, joten ymmärrän kunnallistaloutta: Tiedän, mistä rahat tulee ja mihin ne menee; mikä on syömävelkaa, mikä on investointi.
Pesä on toiminut vihreänä poliitikkona. Kun rakentaminen aina heikentää luontoa, miten jatkuvan kasvun tavoite sopii hänen maailmankuvaansa?
Pesä vastaa, että ei Tampereesta saa urbaania millään. Hän on varma, että Tampereelle tuleva keskieurooppalainen hämmästyy, kun ”viiden minuutin kävelyn jälkeen huomaa olevansa metsässä”.
Pesä kommentoi poliitikkona toteuttaneensa silloista intohimoaan, nyt intohimo on auttaa poliitikkoja kehittämään Tamperetta.
– Tykkään olla politiikan työvälineenä. Mun missio on Tampere.
Tapahtumista matkailua
Pesälle tapahtumat ovat välineitä. Ydinasia on se, että tapahtumat luovat työpaikkoja ja tukevat niiden olemassaoloa.
Pesä kehottaa ottamaan oppia nuorilta, jotka käyttävät rahansa maailmantähtien Euroopan-keikoille ja muihin elämyksiin, eivät vanhempiensa lailla materian hankkimiseen. Tampereen monilta festivaaleilta Pesä toivoo enemmän kansainvälisyyttä, vähemmän Popedaa.
Tapahtumat voivat saada eurooppalaisia liikkeelle, mikä luo edellytyksiä myöhemmälle matkailulle.
– Ei Tampereelle tule luontaisesti turismia. Jos sanot naapurillesi, että menet Lontooseen, Roomaan tai Madridiin, naapuri sanoo: ”Kiva. On ihana paikka”, vaan jos sanot meneväsi Norrköpingiin, naapuri kysyy: ”Miksi?”
Pesän sanoin maailmassa on neljätuhatta Tamperetta suurempaa kylää.
– Jos haluat olla sijalla 4 001, laitat jalat pöydälle ja voit pysyä siinä. Mutta jos haluat pärjätä, on satsattava globaaliin kilpailuun.
Pesän ja kumppanit eivät ole Tampereen kokoluokkaan tyytyneet. Tampere on Googlen PSI-mittariston mukaan sadan parhaan urheilukaupungin listalla, Sveitsin Lausannen ohella ainoana alle puolen miljoonan asukkaan kaupunkina.
Perttu Pesä listaa Tampereen seudun suuria tapahtumia 2026. Niitä on useita.
Tampereen etu on valtion etu
Pesä sanoo vihaavansa pelkkää verbaliikkaa eli kehuja ilman numeroita. On olennaista puhua kaupallisten tapahtumien tuotoista.
Niinpä hän konkretisoi, että Tampereen tapahtumatoimiston seurantakohteissa oli 2024 noin 4,7 miljoonaa kävijää. Määrä on jääkiekon MM-kisojen (2022 ja 2023) jälkeen vähän jopa noussut.
– Tapahtumapainotteisten toimialojen liikevaihto ylsi viime vuonna 730 miljoonaan euroon. Tämä tuottaa 18 prosentin keskimääräisellä arvonlisäverolla valtiolle 130 miljoonaa euroa. Tampere hyötyy, samoin valtio, Pesä laskee.
Tämän vuoden EM-koripallon Suomi–Liettua-ottelu toi Nokia-areenaan noin 13 500 katsojaa. Tämä – yksi tapahtuma – toi aluetalouteen 1,4 miljoonaa euroa ja Pesän laskennalla valtiolle 250 000 alv-euroa.
Pesä arvioi, että tapahtuma-ala tuo työtä jo parillesadalletuhannelle suomalaiselle. Hän sanoo, että Tampereella on ymmärretty tapahtumien järjestämisen työllistävyys, mutta valtakunnassa tapahtumateollisuuden merkitystä ei kunnolla tunnisteta.
– Edelleen ajatellaan alkukantaisesti, että on oltava valmistettava esine, parhaimmillaan ihan valtamerialus Amerikkaan. Ja perkele, ei o!
Talous, yhteisö ja imago
Tampereen tapahtumayksikkö hakee tai tukee hakua, jos tapahtuma vaikuttaa myönteisesti aluetalouteen, yhteisöllisyyteen ja imagoon.
– Tapahtumat – niin pituushyppy kuin kitaransoitto – tuovat osansa koko ketjuun, ne kehittävät tätä kylää.
Pesä korostaa isojen kaupallisten tapahtumien lisäksi myös yhteisöllisiä tapahtumia. Molempia tarvitaan.
– Pieniäkin toimijoita tarvitaan. Kun sulle tulee lappu postilaatikkoon, että ensi viikonloppuna haravoidaan kadunvarret, sinne on parempi mennä, koska muuten se puuhatäti ei sano sulle päivää koko kesänä. Haravointi ei vaikuta aluetalouteen, mutta yhteisöön se vaikuttaa isosti.
Vapaaehtoisten merkitys kasvaa, sillä Pesä ei usko, että kunnissa avustusjärjestelmät säilyvät.
– Tampereella on 200 urheiluseurassa 60 000 jäsentä ja 200 kulttuuriorganisaatiossa 40 000 jäsentä. Moni tamperelainen leipoo mokkapaloja todella usein.
Pesä haltioituu, kun muistelee tämän vuoden elokuun Blockfest (Pohjoismaiden suurin hiphop-festivaali) -perjantaita. Kun Pesä käveli keskustassa, häntä vastaan tuli parikymmentä japanilaista, joilla oli auringonvalon varmasti estävä hattu. He osallistuivat yli viisikymppisten nelipäiväiseen kuntourheiluolympiadiin, jota varten heille oli tehty viiden, kymmenen ja 20 kilometrin kävelyreitit. Toisella puolella katua marssi kymmenen tytön lauma korkeissa nahkasaappaissa ja minimekoissa kohti Blockfestia.
– Mää olin, että tää on mun kaupunki! Meillä on kaikki edellytykset saada erilaiset ihmiset viihtymään samanaikaisesti.
Kuka
Perttu Pesä
Lue myös: