Epäasiallinen käytös ei enää vetele ”Kuntakentälle tarvitaan oma me too -liike”
Someron kaupungin hallintojohtaja Hanna Saarni päätti nostaa luottamushenkilöiden epäasiallisen käytöksen puheenaiheeksi some-kirjoituksessaan, vaikka tiesi siitä syntyvän melkoisen sopan. Niin kävikin.
– Kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä haukutaan säännöllisesti niin lehtien palstoilla kuin kokouksissa ja silti he seuraavana päivänä yrittävät parhaansa. Tämä saa minut toisinaan aika syviin vesiin, kun tiedän, miten käsittämättömän paljon he ovat työskennelleet. Ja sitten sanotaan, etteivät he ole edes yrittäneet.
Lauseet ovat ote Hanna Saarnin henkilökohtaisella some-tilillä julkaisemastaan kirjoituksesta. Hän halusi kiinnittää huomiota luottamushenkilöiden epäasialliseen käytökseen viranhaltijoita kohtaan.
– Sain kirjoituksestani paljon palautetta. Kiitoksia eri kuntien kollegojen lisäksi tuli myös luottamushenkilöiltä. Henkilökohtaisissa viesteissä osa kehui minua todella rohkeaksi ja kertoi, ettei itse olisi uskaltanut, Saarni kertoo.
Hän kertoo päässeensä itse kuntauransa aikana melko vähällä. Henkilökohtaisen tilityksen taustalla oli pikemminkin huomio siitä, mitä kollegat olivat joutuneet sietämään. Yksi heistä otti lopputilin syksyllä koettuaan epäasiallista käytöstä.
– Olen pohtinut paljon, miten saamme rekrytoitua kunta-alalle uusia sukupolvia, jos he joutuvat kokemaan jatkuvaa epäasiallisuutta. Monellako on tarpeeksi paksu nahka?
Saarni kertoo pohtineensa huolellisesti some-kirjoitustaan ennen sen julkaisua. Hän arveli etukäteen, että siitä syntyy melkoinen soppa, niin kuin kävikin. Etenkin somessa niskaan tuli myös kuraa.
Ilman kiitoksia
Saarni kirjoitti henkilökohtaisella tilillään huomanneensa joistakin poliitikoista, kuinka nämä ”uskovat, että haukkumalla, epäilemällä, vihjailemalla ja kehottamalla, että koitas nyt vaan hoitaa hommas, viranhaltijat kyllä innostuvat tekemään parhaansa”.
– Kuka tahansa muka osaisi hoitaa heidän hommansa paremmin. Kuntamaailmassa ja sitä ennen valtiolla työskennelleenä voin todeta, että keskiverto suomalainen virkamies ja kunnallinen viranhaltija ja työntekijä tekevät kaikkensa ja vielä vähän enemmän kuntalaisten, kansalaisten ja yhteiskunnan hyväksi. He venyvät ja joustavat, ajattelevat asiakkaiden parasta.
Kiitoksia luottamushenkilöiltä ei silti kuulu – vaikka kannustaminen ja kiittäminen kuuluvat normaaliin työkulttuuriin.
– Olen ollut melkein kymmenen vuotta kunnassa töissä. Muistan yhden puheenvuoron valtuuston kokouksesta, jossa viranhaltijoita olisi kehuttu, lukuun ottamatta tilinpäätöspuheiden yleisiä kiitoksia, Saarni kirjoitti postauksessaan.
Hän toki tietää ja tuntee myös koko joukon upeita luottamushenkilöitä, jotka käyttävät suunnattomia määriä vapaa-aikaansa yhteisten asioiden hoitoon, perehtyvät asioihin, ovat yhteydessä, selvittelevät ja tuovat terveisensä kuntalaisilta.
– Sellaisia henkilöitä demokratia tarvitsee. Mutta moni jää pois, koska ei myöskään jaksa, jos meininki on kovin negatiivista.
Yleisempää myös tutkimusten valossa
Epäasiallisen käytöksen yleisyyttä on tutkittu säännöllisesti esimerkiksi Kuntaliitossa ja huomattu, että se on lisääntynyt.
–– Teema on mukana myös toukokuussa toteutettavassa Kuntajohtajakyselyssä, josta saamme tuoreita tuloksia kerrottavaksi Kuntajohtajapäivillä elokuussa, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa kuntien johtavista viranhaltijoista 40 prosenttia kertoi kokeneensa uhkailua tai häirintää.
Kunnalla on velvollisuus puuttua kuntapoliitikon epäasialliseen käyttäytymiseen.
Pekola-Sjöblom huomauttaa, että avainasemassa on asiallisen keskustelukulttuurin kehittäminen.
Tukea teeman käsittelyyn saa esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen julkaisemasta tuoreesta oppaasta Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä.
Kritiikkiä ei kielletä, tietenkään!
Saarni huomasi, että epäasiallinen kirjoittelu sosiaalisessa mediassa lisääntyi korona-aikana. Hän pohtii, vaikuttiko keskustelukulttuuriin tilanne, jossa ei päästy näkemään toisia kasvokkain.
Kunnissakaan ei voitu järjestää tilaisuuksia, joissa olisi voitu ryhmäyttää luottamushenkilöitä ja kohdata kuntalaisia.
Saarni toivoo, että puolueet etsisivät toimintatapoja puuttua luottamushenkilöiden epäasialliseen käytökseen nopeasti.
– Keinot tuntuvat olevan vielä hakusessa, eikä aina taida olla edes rohkeutta puuttua tilanteisiin. Helposti ajaudutaan siihen, että hiljaisesti seurataan sivusta, vaikka tilanne tajutaan ongelmaksi. Kokouksissa tapahtuu kuitenkin paljon sellaista, johon henkilöstöorganisaatiossa puututtaisiin välittömästi työnjohdollisin keinoin.
Myös ymmärrystä luottamushenkilön ja viranhaltijoiden rooleista ja työnjaosta tulisi lisätä. Hän huomauttaa, että tässä myös viranhaltijoilla on vastuunsa, jotta luottamushenkilöt saavat riittävän koulutuksen ja ymmärryksen tehtävistään.
– Kunta-alalla tarvitaan oma me too -juttunsa, jossa selkeästi viestitään, kuinka epäasiallinen käytös ei ole ok. Tämä ei tietenkään tarkoita kritiikin kieltämistä. Nämä ovat täysin eri asioita.
Hän haastaa ihmisiä rohkeuteen ja puuttumaan asiattomaan käytökseen heti kun sellaista huomaa.
– Tiedän, että tämäkin lienee liikaa sanottu viranhaltijalta. Mutta kuka meitä kuntatyöntekijöitä puolustaa, jollemme me itse.
Korjattu Kuntajohtajakyselyn tulosten elokuun julkistuskohta klo 14.22.