Hallintosääntöjä on päivitetty kunnissa urakalla

Esko Pihkala, teksti

Suomen kunnissa on rukattu omia hallintosääntöjä uuteen uskoon laajana rintamana uuden valtuustokauden kynnyksellä.

Pikaisella googlauksella uusi hallintosääntö tuli voimaan 1.6.2025 ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vantaalla, Hämeenlinnassa, Sastamalassa, Kärsämäellä, Nurmijärvellä, Viitasaarella, Limingassa, Naantalissa, Lopella ja Rautjärvellä.

Mainituksi tuli epäilemättä vain osa niistä kunnista, joissa omaa hallintosääntöä on alkuvuodesta tarkistettu.

Samaan aikaan Kuntaliitossa on käynnissä hallintosääntömallin päivitystyö. Malli on liiton verkkosivuilla opastamassa kuntia siinä, miten hallintosääntö oikeaoppisesti laaditaan ja minkälaisia vaihtoehtoja kunnalla on.

– Kuntaliitto tekee hallintosääntömallin päivityksen aina tarpeen mukaan, kun tulee kuntien toimintaan liittyviä lakimuutoksia. Edellisen kerran me päivitimme hallintosääntömallimme vuonna 2023. Kun kuntien toimintaan liittyviä lakimuutoksia on tullut senkin jälkeen aika paljon, niin aloimme jälleen päivittää mallia. Syksyllä pitäisi olla valmista, kertoo päivitystyötä koordinoiva Kuntaliiton juristi Anu Räty.

Jatkuva tarve päivittää

Kuntalain mukaan kunnassa on oltava hallintosääntö. Se on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeisin ohjausväline, jonka pitää olla löydettävissä kunnan verkkosivuilta.

Kuntalain 90 määrittelee, mitä kaikkea hallintosäännöstä on löydyttävä. Hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hallintomenettelyistä sekä valtuuston toiminnasta. Siitä muodostuu pitkä lista.

Räty toteaa, että kunta määrittelee hallintosäännössä omat hallintorakenteensa ja toimintatapansa.

– Kuntalakihan ei määrää kaikilta osin kovin yksityiskohtaisesti, miten hallinnon on toimittava. Kunta saa lain puitteissa itse määritellä, millaisen hallinnon se haluaa, Räty huomauttaa.

Rädyn mukaan kuntien on pidettävä hallintosääntö ajan tasalla. Se vaatii normaalioloissakin jatkuvaa päivittämistä, mutta erityisesti viime vuosina eduskunnasta on tullut kuntia koskevia lakimuutoksia kuin liukuhihnalta.

Räty luettelee, että tällaisia ovat olleet esimerkiksi työvoimapalveluita koskeva lainsäädäntöuudistus, rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevat lakiuudistukset sekä tietosuojasääntelyn uudistukset.

– Samoin on tullut varautumiseen liittyviä tarpeita, kun turvallisuustilanne nykyisellään elää koko ajan, Räty sanoo.

Pitempiaikainen muutosprosessi

Suurimmassa osassa kuntia kesäkuun alussa hallintosääntöön tehdyt muutokset näyttäisivät olleen vain teknisluontoista hienosäätöä.

Poikkeus on Turun kaupunki, missä uusi hallintosääntö liittyy laajempaan Uusi Turku -organisaatiouudistukseen. Turun viestintäjohtaja Saara Malila kertoo, että Uuden Turun organisointi on ollut pitempiaikainen muutosprosessi, jonka Turku käynnisti sote-uudistuksen jälkeen vuoden 2023 alussa.

Malilan mukaan vanhan Turun organisaatio oli alettu kokea liian siilomaiseksi. Organisaatiouudistuksen tavoite on matriisimaisempi organisaatio, missä toiminta on organisoitu entistä vahvemmin kohderyhmittäin.

Esimerkiksi lasten ja nuorten palveluiden järjestäminen jakautui aiemmin kaupungin sisällä monelle taholle – kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuteen ja kulttuurin, liikunnan ja kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuksiin sekä nuorisopalveluihin.

Nyt palvelut on kerätty yhteen lasten ja nuorten palvelukokonaisuuteen.

Ei aina pakkopullaa

Hallintosäännön uudistus ei siis ole kunnille aina lakimuutosten vaatimaa pakkopullaa. Räty toteaa, että kaupungit usein ryhtyvät hallintosäännön uudistukseen omista tarpeistaan käsin, kun ne yrittävät tehostaa ja järkeistää omaa organisaatiotaan.

– Totta kai kunnat myös itse arvioivat, miten ne haluavat toimintaansa kehittää. On olemassa niin monia eri tapoja, joilla kunta voi toimintansa järjestää. Kunta voi esimerkiksi ottaa käyttöön pormestarimallin, Räty toteaa.

Lue myös: