Jussi Halla-aho: Kunnallinen itsehallinto on ollut yhteiskunnallisen eheytymisen väline – ”Punaiset ja valkoiset istuivat samoihin pöytiin”

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) esitti valtiovallan tervehdyksen Kuntapäivillä, eli yhdistyksen jäsenkokouksessa, torstaina Helsingissä.

Aluksi puhemies nosti esiin, miten kuntien tehtävä kenttä on muuttunut viime vuosina.

– Enemmän kuin vuosikymmeniin, hän jatkoi.

Hyvinvointialueiden perustaminen ja TE-palvelu-uudistus ovat Halla-ahon mukaan siirtäneet painopistettä.

– Mutta eivät vähentäneet kuntien merkitystä.

– Päinvastoin, kunnat ovat nyt entistä selvemmin sivistys- ja elinvoimakuntia, joiden vastuulla on kasvatuksen, koulutuksen, työllisyyden ja paikallisen elinvoiman turvaaminen.

VOS-uudistus on vaikea työ

Kuntatalouden todellisuus on vähintäänkin haastava, Halla-aho arvioi.

– Valtiovarainministeriön viimeisimmät kuntatalousohjelmat kertovat, että kuntien näkymät ovat heikentyneet. Tulot kasvavat hitaasti, menot nousevat nopeasti, ja erot kuntien välillä syvenevät.

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on tällä hetkellä yksi kunnallispolitiikan vaikeimmista ja samalla välttämättömimmistä hankkeista.

– Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää siten, että se turvaa kuntien peruspalvelut ja ottaa huomioon muuttuneen tehtäväkentän sote- ja TE-uudistusten jälkeen.

– Järjestelmä on vuosikymmenten aikana kasvanut monikerroksiseksi, ja sen korjaaminen edellyttää laajaa yhteisymmärrystä valtion ja kuntien välillä.

Neuvottelujen vaikein kysymys liittyy Halla-ahon näkemyksen mukaan niin sanottuun sote-erään, joka vaikuttaa ratkaisevasti tasausjärjestelmään.

– Kyse on ennen kaikkea siitä, miten kompensoidaan niitä eroja, joita vuoden 2023 sote-uudistus aiheutti kuntien talouteen.

– Kyse on poliittisesti ja sisäisesti vaikeasta kokonaisuudesta, mutta ratkaisu on löydettävä tavalla, joka turvaa kuntien toimintaedellytykset ja säilyttää järjestelmän uskottavuuden.

Valtionosuusuudistuksen valmistelun on arvioitu etenevän eduskunnan käsittelyyn keväällä 2026.

Velkajarru voimavarana

Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että nykyinen suunta ei ole kestävä.

– Erimielisyydet alkavat vasta, kun siirrytään kysymykseen, mitä asialle pitäisi tehdä. Julkisen talouden tasapainottaminen tarkoittaa väistämättä menojen leikkaamista, verojen kiristämistä tai rakenteellisia uudistuksia. Kaikki vaihtoehdot ovat poliittisesti vaikeita.

Rakenteellisten muutosten etuna on, että ne voivat vähentää julkisen talouden menotarpeita pitkäkestoisesti, mutta niiden vaikutukset näkyvät hitaasti.

– Lyhyet vaalijaksot eivät houkuttele päätöksiin, joiden tulokset realisoituvat vasta vuosien päästä. Tästä syystä lokakuussa sovittu yli vaalikausien ulottuva velkajarru on merkittävä ja rohkaiseva askel kohti pitkäjänteisempää ja vastuullisempaa talouspolitiikkaa.

Koulujen kohtalot huolestuttavat

Työllisyystilanne heijastuu suoraan kuntiin, Halla-aho tiedostaa.

– Työttömyys on edelleen korkealla ja kunnat ovat monin paikoin velkaisia. Vuoden 2025 alussa vastuu työllisyyspalveluista siirtyi valtiolta kunnille, ja Suomeen on muodostettu 45 työllisyysaluetta.

Työllisyyspalveluiden kysyntä on kasvanut, ja toimintaympäristö on monella alueella vaativa, Halla-aho näkee.

– Kun olen vuosien varrella kiertänyt eri puolilla Suomea, olen nähnyt monenlaisia kuntia. Se, miltä Suomi näyttää, riippuu paljon siitä, mistä päin sitä katsoo.

– Helsingissä puhutaan kasvun haasteista. Monessa pienemmässä kunnassa suurin kysymys liittyy siihen, miten säilyttää koulu, terveyskeskus tai linja-autovuoro. Miten pitää yllä toivoa, kun työpaikkojen ovet sulkeutuvat?

Enemmän kuin hallinnon muoto

Suomen kunnallinen itsehallinto ei ole vain hallinnon muoto, Halla-aho jatkoi.

– Se on ollut myös yhteiskunnallisen eheytymisen väline. Suomen ensimmäiset kunnallisvaalit pidettiin joulu–tammikuussa 1918–1919, vain puoli vuotta sisällissodan jälkeen.

– Vaaleja on luonnehdittu poikkeuksellisiksi koko maailmassa – yhdistäväksi tekijäksi sodan repimälle kansalle. Kuten Euroopan historian professori Laura Kolbe on todennut, rikkoutuneen kansakunnan eheytyminen tapahtui paljolti kunnallisen päätöksenteon kautta.

Paikallistasolla punaiset ja valkoiset istuivat samoihin pöytiin, päättivät kouluista, teistä ja köyhäinhoidosta, asioista, joita ei voitu hoitaa ilman yhteistyötä, Halla-aho painottaa.

– Tämä on muistutus siitä, että yhteistyö ei ole uusi keksintö, vaan vanha selviytymisen tapa.

– Todellinen murros tapahtui vuoden 1917 kunnallislaeilla, jotka toivat mukanaan suhteellisen vaalitavan, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä kunnanvaltuustojen pakollisuuden.

Kunnallishallinnon kehitys jatkui sodanjälkeisinä vuosina, kun kunnille tuli uusia tehtäviä ja vastuita yhteiskunnan muuttuessa.

– Lopulta erilliset säädökset maaseudulle ja kaupungeille yhdistettiin vuoden 1948 kunnallislailla, joka loi yhtenäisen perustan kaikille kunnille. Se vahvisti periaatteen, joka ohjaa meitä yhä tänään. Paikallinen itsehallinto kuuluu jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta.

Lue myös: