Kuntaliiton taival kertoo tarinan jatkuvasta muutoskyvystä, huomauttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen avasi Kuntapäivien yhteydessä järjestetyn seminaarin käymällä läpi yhdistyksen, kuntien ja kaupunkien kunniakasta historiaa.

Samalla hän katsoi sitä, millaisia haasteita on yhdessä ratkaistavana tulevaisuudessa.

– Siitä lähtien, kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa lähdettiin rakentamaan, sen rakennustyö on tehty nimenomaan kunnissa ja kaupungeissa, Karhunen huomautti.

– Kuulumme 1900-luvun alusta muodostuneeseen pitkään ketjuun, jossa yhteisesti huolehdimme suomalaisten hyvinvoinnista, sivistyksestä ja turvallisuudesta sekä kansakuntamme elinvoimasta.

Tässä ketjussa merkittävä yhdistymisen hetki koettiin vuonna 1993, jolloin seitsemästä järjestöstä tuli Suomen suurimman järjestöfuusion seurauksena yksi ja yhtenäinen Suomen Kuntaliitto ry.

– Nyt tuosta hetkestä on kulunut jo yli 30 vuotta.

– Tänä päivänä voimme todeta, että kunnat ja kaupungit sekä muut kunnalliset toimijat saivat Kuntaliitosta yhteisen äänen ja vaikutusvaltaisen voiman.

Kuntaliiton voima perustuu paitsi syvään asiantuntijaosaamiseen ja laaja-alaiseen vaikuttamiseen, myös sen toiminnan ja viestien luotettavuuteen, Karhunen huomautti torstaina Helsingissä.

– Ääntämme kuunnellaan herkällä korvalla niin ministeriöissä kuin poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa. Olemme paitsi aktiivisesti reagoiva yhteiskunnallinen keskustelija, myös uusia avauksia tekevä kuntapohjaisen järjestelmän puolestapuhuja.

Myös kansainvälinen

Kuntaliittoa on kuvattu pitkään kuntatiedon keskuksena. Tutkimusohjelmat ovat tuottaneet vertailevaa, luotettavaa tietoa kansalliseen päätöksentekoon ja vahvistaneet kuntien tiedolla johtamisen mahdollisuuksia.

– Lisäksi Kuntaliitto on tukenut kuntajohtamista ja kuntademokratiaa erilaisten koulutusohjelmien ja suositusten avulla.

– Myös kansainvälisyys sekä eurooppalaiseen valmisteluun ja päätöksentekoon vaikuttaminen on ollut aktiivinen osa Kuntaliiton toimintaa heti liiton perustamisesta lähtien, sillä pieni mutta tehokas edustusto perustettiin Brysseliin heti vuonna 1993.

Kuntaliiton keskeisenä tavoitteena on aina ollut kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen, jonka perusta on kirjattu perustuslakiin.

Karhunen kertoi Kuntapäiville osallistuneelle yleisölle myös uudesta kirjasta.

– Kaija Majoisen laatima Kuntaliiton historiikki tarjoaa syvällisen katsauksen Suomen kuntien, yhteiskunnallisen päätöksenteon ja Kuntaliiton itsensä kehitykseen.

Uudistuksesta toiseen

Kuntaliitto on ollut vahvasti kuntien tukena ja rinnalla kulkijana tällä vuosikymmenellä, jonka alkua varjosti koronaviruspandemia.

– Kuntaliitto vaikutti voimakkaasti siihen, että kunnille ja kuntayhtymille pandemiasta aiheutuneet kustannukset korvattiin täysimääräisesti, ja tämä kirjaus saatiin lakiin.

Seuraavaksi Suomea koetteli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen aiheuttama energiakriisi.

– Kuntaliitto tuki kuntia aktiivisesti ukrainalaisten pakolaisten vastaanotossa ja varmisti, että kunnat saivat valtiolta korvaukset näistä tärkeistä tehtävistä.

Kaksi merkittävää uudistustakin vietiin maaliin kuluneella vuosikymmenellä. Sote-uudistus ja TE2024-uudistus toteutuivat peräkkäisinä vuosina.

– Kuntaliitto tuki kuntia myös työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirrossa valtiolta kunnille. Nyt kun olemme eläneet uusissa elinvoimakunnissa pian vuoden, voimme todeta, että tehtävien siirto onnistui hyvin, ja kunnat tekevät parhaansa uusien tehtävien integroimiseen osaksi palvelukokonaisuuttaan.

Kuntaliiton reagointikykyä testattiin syksyllä 2023, kun valtiovarainministeriö tarkisti siirtolaskelmat ja uhkasi yli 400 miljoonan euron lisäleikkauksella valtionosuuksiin.

– Kuntaliiton välitön ja voimakas reagointi johti onneksi siihen, että leikkaus jaksotettiin vuosille 2025–2027.

Tärkein tekijä on kuntalainen

Kun katsomme tulevaisuuteen, meidän on tunnustettava, että kunnat ja kaupungit toimivat alati muuttuvassa ja epävarmuuden leimaamassa toimintaympäristössä, Kuntaliiton toimitusjohtaja sanoo.

– Elämme parhaillaan perustavanlaatuisen väestönmurroksen keskellä. Luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista vuodesta 2016 lähtien. Syntyvyys on laskenut merkittävästi. Kun vuonna 2010 syntyi lähes 61 000 lasta, vuonna 2024 syntyi enää alle 44 000.

– Kuntien erilaistuminen on jatkanut ja kiihtynyt erityisesti väestömäärän, talouden ja elinkeinorakenteen osalta.

Kuntien rahoituspohja hapertuu ja kuntatalous eriytyy voimakkaasti. Kärjistynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ja turvallisuusuhkien monimuotoistuminen horjuttaa tulevaisuususkoamme.

Kuntien on kyettävä vastaamaan näihin haasteisiin älykkäällä sopeutumisella, Karhunen jatkoi.

– Uudistamalla toimintatapojaan ja rakenteitaan, ei luovuttamalla.

Kuntaliitto on syksyn 2025 aikana nostanut esiin tarpeen tarkastella kunta- ja palvelurakennetta myös kansallisella tasolla rohkeasti.

– Jotta kuntaperusteisen järjestelmän uudistaminen tapahtuisi pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti, tulisi kuntapolitiikan suureen linjaan muodostaa hallituskaudet ylittävä parlamentaarinen työ, jotta siihen voitaisiin sitoutua hallituskaudet ylittävästi.

– Työn tavoitteena tulee olla muodostaa näkemys siitä, mikä on kunnan palvelulupaus asukkailleen, minkälaista kunta- ja palvelurakennetta palvelulupauksen toteuttaminen edellyttää kansallisella tasolla ja millaisia taloudellisia resursseja ja rahoitusjärjestelmää tämän palvelulupauksen toteuttaminen vaatii.

Kunnat ja kaupungit ansaitsevat yhteisen ja pitkäjänteisen näkymän tulevaisuuteen, Kuntaliiton toimitusjohtaja linjasi.

– Hyvät kuulijat, kuntien, kaupunkien ja Kuntaliiton taival kertoo tarinan jatkuvasta muutoskyvystä ja sitoutumisesta kuntien itsehallinnon puolustamiseen.

– Perustamisemme suuri järjestöfuusio antoi kuntakentälle yhtenäisen äänen. Viimeisin nelivuotiskausi on osoittanut, että Kuntaliiton tehtävä on edelleen turvata kuntien toimintaedellytykset kriisien ja historiallisten reformien keskellä.

Tulevaisuudessa, kun väestömurros ja taloudelliset paineet koettelevat kuntien kivijalkaa, Kuntaliiton rooli kuntien strategisena kehittämiskumppanina ja ennakoivana edunvalvojana korostuu entisestään, Karhunen huomauttaa.

– Kestävän tulevaisuuden tärkein tekijä on osaava ja hyvinvoiva kuntalainen.

Lue myös: