Kuntaliiton Vainio: Sote-ICT:n kokonaisvastuun antaminen Kelalle ei ole realistista

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio ei pidä järkevänä eikä realistisena, että Kelalle annettaisiin kokonaisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-palveluista.

– En usko että Kela itsekään on täysin hahmottanut kuinka mittavasta ja haastavasta kokonaisuudesta on kyse, Vainio sanoo.

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä ehdotti keskiviikkona, että Kelan ottaisi kokonaisvastuun soten ICT:stä.

– Pystymme tuottamaan ict-palvelut maakunnille selkeästi kustannustehokkaammin kuin kukin maakunta erikseen omilla ratkaisuillaan, Hyssälä sanoi.

Vainion mukaan Kela on organisaationa melko kaukana sote-ammattilaisten ja asiakkaiden arjesta. Tietojärjestelmien kehittämistyön vastuiden erottaminen palveluiden järjestämisen ja tuottamisen vastuista johtaisi hänen mielestään teknologialähtöiseen ja hallinnollisesti kankeaan ja hankalasti ohjattavaan kokonaisrakenteeseen.

– Toimintaa ja tietohallintoa pitäisi pystyä uudistuvassa sote-kentässä ohjaamaan kokonaisuutena eivätkä viimeaikaiset kokemukset keskushallintovetoisesta sähköisten palveluiden kehittämistyöstä, esimerkiksi päättyneessä SADe-ohjelmassa, ole olleet hyviä, Vainio toteaa.

Yhteentoimivuus ja ICT-markkinoiden toimivuus keskeisessä roolissa

Erityisasiantuntija Karri Vainio sanoo, että esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmissä ICT-markkinoiden toimivuuden ja kilpailun lisäämiseksi on parempi, että kansallisesti keskitytään tiedonkulun ja yhteentoimivuuden varmistamiseen.

– Kehittämistyön vastuu ja hankinnat pitää tehdä hajautetusti. Esimerkiksi ajoittain ehdotettu yhden kansallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän malli olisi käytännössä kuolinisku alan kotimaiselle ICT-teollisuudelle.

Hajautettu kehittämismalli ei Vainion mukaan kuitenkaan poissulje kansallista yhteistyötä ja yhteisiä tietojärjestelmäratkaisuja.

– Monia kansalaisen sähköisiä sote-palveluita kehitetään jo kansallisessa yhteistyössä ja esimerkiksi osa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisessa edellytettävistä toiminnallisuuksista ja alustaratkaisuista olisi järkevää toteuttaa maakuntarajat ylittävässä yhteistyössä, Vainio kertoo.

Kansallisen tason maakuntien yhteistyölle ja yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämistyön organisoinnille tarvitaan Vainion mukaan selkeä rakenne.

– Sitä parhaillaan suunnitellaan osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua toteutettavassa ICT-palvelukeskusselvityksessä.

Kelan rooli ICT-tuottajana huomioitava

Vainion mukaan olisi järkevää, että Kela voisi jatkaa ainakin muutoksen ensimmäisessä vaiheessa niin Kanta-palveluiden kuin yksityisten palvelutuottajien korvaus- ja maksatustietojärjestelmien hallinnoijana.

– Kun muutoksen läpivieminen edellyttää joka tapauksessa mittavia pakollisia tietojärjestelmämuutoksia, ei kannata näiden lisäksi lähteä siirtelemään jo nykyisiä toimivia ratkaisuja.

– Kansallisten jo toimivien ratkaisuiden, kuten Kanta-palveluiden hajauttamista maakuntiin ei kukaan ole tietääkseni edes ehdottanut, ja uudet laajentuvaa valinnanvapautta ja sen pilotointia tukevat ratkaisut olisi järkevää rakentaa sote-kentän ja Kelan yhteistyönä, Vainio sanoo.

Vainio huomauttaa myös, että kunnat ovat kehittäneet muun muassa kansalliseen käyttöön soveltuvan palveluseteli- ja ostopalveluiden hallinnan tietojärjestelmän, jota Kela voisi hyödyntää myös omiin tarpeisiinsa esimerkiksi kuntoutuksen järjestämisessä.