Lykätä vai ei – Kuntavaalit voi siirtää viime tingassa, mutta silloin ollaan todellisessa pakkoraossa

Jos kevään kuntavaaleja siirretään, syynä on ainoastaan iso koronasta aiheutuva terveysriski. Tätä mieltä ovat puolueet sekä Kuntalehden haastattelemat asiantuntijat.

Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.–13.4.2021, ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021. Vaalien ajankohdasta on käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua etenkin koronatilanteen takia.

Entä jos koronatilanne olennaisesti pahenee, milloin on vielä mahdollista siirtää vaalipäivää?

– Käytännössä lykkäys täytyisi tietää eli lakimuutoksen tulisi olla voimassa viimeistään maaliskuun alkuun mennessä. Kuntavaalien ehdokasasetteluhan alkaa silloin, ehdokashakemukset on jätettävä viimeistään 9.3. Mutta lykkäys olisi tuolloin tosi hankalaa. Mitä lähemmäs vaaleja mennään, sitä huonommaksi tilanne käy, sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Mutta entä jos muuntovirus alkaisi levitä todella nopeasti ja täyttäisi sairaala- ja tehohoitopaikat esimerkiksi vaaleja edeltävällä viikolla?

– Vaalien siirtäminen vaatii lainmuutoksen. Ja siksi asioita täytyisikin aina pyrkiä ennakoimaan. Lakia muuttamalla noinkin lyhyt varoaika on toki mahdollinen, mutta silloin oltaisiin todellisessa pakkoraossa.

Jääskeläinen huomauttaa, että terveysturvallisia äänestyspaikkoja suunniteltaessa kunnat voivat käyttää omaa harkintaansa ja asiantuntemustaan, kunhan vaalilain vaatimukset täytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti vaalisalaisuuden turvaamista.

– Sen lisäksi olemme painottaneet äänestyksen sujuvuutta. Normaaleinakin aikoina on huolehdittava siitä, ettei äänestyspaikoille muodostu pitkiä jonoja.

Esimerkiksi teltta tai ostoskeskus käy äänestyspaikaksi. Tärkeää on, että paikassa kyetään toimittamaan äänestys luotettavasti ja että se näyttää siltä myös äänestäjien mielestä.

Oikeusministeriö ja THL antavat lisäksi vaalivirkailijoille helmikuussa tarkemmat hygieniaohjeet koronaturvallisen äänestyksen toteuttamiseksi.

”Siirto soten takia käsittämätön”

Keskustelua vaaliajankohdasta on herättänyt myös viikonloppuna Helsingin Sanomissa mielipiteensä esittänyt poliittisen historian dosentti Ville Pernaa. Hänen mielestään kuntavaaleja pitäisi lykätä siihen saakka, kunnes sote-uudistuksen kohtalo on selvillä.

– Meidän kantamme on edelleen se, että vaalit pidetään, mikäli se on terveysturvallisesti mahdollista, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.

Siirtämistä tulisi miettiä uudelleen, jos terveydenhuollon kapasiteetti olisi uhattuna. Tuolloin tilannetta olisi pohdittava yhdessä kaikkien puolueiden kanssa.

– Kokoomus tavoittelee maakuntauudistuksen kaatumista, emme siis jää kaipaamaan maakuntavaaleja emmekä ole lykkäämässä niiden takia myöskään kuntavaaleja, Kokko sanoo.

Se että vaalit pidetään ajallaan, on hänen mielestään vahva demokratian merkki.

Vihreiden Veli Liikanen huomauttaa, että vaaleja on onnistuttu järjestämään huomattavasti huonommissa pandemiatilanteissa, tuoreena esimerkkinä Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Hän huomauttaa, että terveysviranomaiset ovat tilanteessa olennaisessa roolissa.

Sen sijaan kuntavaalien lykkäämistä maakuntavaaleihin asti hän pitää täysin käsittämättömänä.

– Meillä on käyty useammat vaalit sote-uudistusta tehtäessä. En ymmärrä, mistä tuuli nyt puhaltaa tuoreissa kannanotoissa. Eihän nykyinen eduskunta ole vielä käsitellyt uutta ehdotusta. Toisaalta sote-uudistusta on tehty niin kauan, että ehkä nämä kannanotot kumpuavat turhautumisesta.

Keskustan Riikka Pirkkalainen pitää tärkeänä, että demokratia toimii myös poikkeusoloissa.

– Olemme valmiita tekemään viimeiseen asti töitä, että vaalit voidaan toteuttaa turvallisesti aikataulussa. Vaaleja on kyetty viemään läpi maissa, joissa pandemiatilanne on ollut huomattavasti hankalampi.

Mikäli tilanne olennaisesti muuttuisi, puolue on valmis keskustelemaan mahdollisesta lykkäyksestä muiden puolueiden kanssa. Sen sijaan puoluepoliittiseen taktikointiin vaalien ajankohdasta keskustalaiset eivät lähde mukaan.

Pirkkalainen sanoo, että myöskään soten ja maakuntavaalien takia vaaleja ei haluta lykätä. Kunnilla on ollut tähänkin asti erilaisia ylikunnallisia kuntayhtymiä palveluja järjestämässä ja tuottamassa. Kuntapäättäjien suora päätäntävalta niissä on rajallinen.

– Lisäksi vaalien ajankohdat on etukäteen huolellisesti pohdittu ja nähty järkeväksi, että nyt keväällä pidetään kuntavaalit ja vuoden kuluttua maakuntavaalit. Sen jälkeen niitä päästään natsaamaan samaan aikaan.

Vaaleja eivät ole siirtämässä myöskään demarit tai perussuomalaiset. Puolueiden puoluesihteerit vahvistivat maanantaina kantansa Kuntalehdelle.

Myös vaalityö terveysturvalliseksi

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että kunnissa on tehty paljon töitä, jotta äänestysten turvallisuus voidaan taata. Äänestyspaikoiksi on esimerkiksi etsitty avaria tiloja.

– Luonnollisesti tärkeintä on noudattaa turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita, Karhunen huomauttaa.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen kertoo ymmärtävänsä huolen terveysturvallisuudesta. Äänestämisen lisäksi esille on noussut, miten vaalityöstä tehdään turvallista.

– On ymmärrettävää kysyä, miten äänestäjät voivat tutustua ehdokkaisiin, kun vaalitilaisuuksia ei normaaliin tapaan voida järjestää.

Varsinaista äänestämistä varten tarvitaan runsaasti ennakkoäänestyspaikkoja. Turvavälit korostuvat, ja äänestäjät on ohjattava turvalliseen jonottamiseen. Myös vaalivirkailijoiden terveysturvallisuudesta on huolehdittava.

– Tästä kaikesta koituu lisää kustannuksia, joihin olisi hyvä saada valtiovalta jälleen apuun.

Räsänen viittaa vihreiden Liikasen ja keskustan Pirkkalaisen tavoin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin huomauttaessaan, että Suomessa jos missä vaalit voidaan järjestää turvallisesti.

– Tämä vaatii, että jokainen noudattaa tehostetusti suosituksia ja rajoituksia.

Hän toivoo tätä vielä erikseen puolueilta ja vaaliehdokkailta. Eri ryhmillä on paloa päästä tapaamaan mahdollisia äänestäjiä, mutta kampanjoinnissa on maltettava noudattaa rajoituksia.

– Jos yksi puolue lipsuu, muille tulee kiusaus toimia samalla tavalla.

Räsänen muistuttaa viime kevään digiloikasta, kun opetus siirtyi lennossa verkkoon. Hän toivoo, että digiloikka näkyisi myös vaalikampanjoinnissa ja houkuttelisi suomalaiset osallistumaan digitaalisiin vaalitilaisuuksiin.

Sen sijaan ajatusta siirtää vaalit sote-uudistuksen ja maakuntavaalien takia tuonnemmaksi hän ei ymmärrä. Hän myös tviittasi aiheesta viikonlopulla.

– Äänestäjillä pitää olla mahdollisuus sanoa mielipiteensä tietyin väliajoin. Jos vaaleja lähdettäisiin siirtämään, kynnyksen on oltava todella korkea.

Hän huomauttaa, että mikäli kuntavaalien järjestämisessä odotettaisiin soten uudistumista, monet vaalit olisivat jääneet väliin. Uudistuksen teko alkoi eduskuntakaudella 2011–15.

– Olisi käsittämätöntä evätä ihmisiltä mahdollisuus vaihtaa päätöksentekijöitä keskeneräisen sote-uudistuksen perusteella.

Lue lisää: Helsinki kaavailee kuntavaalien äänestyspaikkoja telttoihin – ”Lykkäämisestä tässä vaiheessa seuraisi aikamoinen sotku”