Muutosjohtajaksi valittu Harju: Maakunnille muodostuu aitoa itsehallintoa

Alueiden oma aktiivisuus ja tarmo tuoda tarpeitaan ja puitteitaan esiin korostuvat maakuntauudistuksen valmistelussa, muutosjohtaja Pauli Harju sanoo.
Julkaistu Muokattu

Elokuu on vilkasta aikaa maakunnissa, kun ne käynnistävät maakuntauudistuksen esivalmistelua.

Esivalmisteluvaihe kestää vuoden 2017 kesäkuun loppuun saakka. Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki tulevat voimaan 1.7.2017. Tuolloin aloittaa toimintansa väliaikainen valmistelutoimielin, joka mm. valmistelee maakuntavaaleja ja jatkaa käytännön uudistustyötä.

Kesän kynnyksellä projektijohtaja Tuomas Pöysti kehotti maakuntia toimiin, jotta ne voisivat aloittaa uudistuksen esivalmistelun heti kesälomien jälkeen.

Valmistelu näkyy mm. työpaikkauutisissa: useat maakunnat hakevat tai ovat hakeneet muutosjohtajia uudistuksen valmisteluun.

Heinäkuussa valtiovarainministeriö nimitti maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajana vuodesta 2008 toimineen Pauli Harjun. Harju on entinen Taivalkosken kunnanjohtaja ja Pudasjärven kaupunginjohtaja. Harju aloittaa muutosjohtajan tehtävässä 15. elokuuta.

VM:ssä Harju johtaa maakuntauudistuksen toimeenpanon valtakunnallista valmisteluryhmää, joka tukee alueilla tapahtuvaa uudistustyötä.

Harju ei vielä – ennen uudessa tehtävässä varsinaisesti aloittamista – halua eritellä suurimpia haasteita, mutta toteaa tehtävästä löytyvän paljon yksityiskohtia, jotka liippaavat läheltä kuntien ja maakuntien rajapintaa.

– Sen takia alueen ote uudistuksen toteuttamiseen on äärimmäisen tärkeä. Nämä ovat käytännön asioita: ne liittyvät tukipalveluihin, henkilöstöön ja omaisuuksiin sekä muuhun yhteistoimintaan, jota alueella tulee olemaan.

Heinäkuussa Porin SuomiAreenassa Kuntaliitto, maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit esittivät yhteisen huolensa maakuntien itsehallinnon kapeutumisesta uudistuksessa.

– Maakunnat eivät ole valtion aluehallintoa, kannanotossa sanottiin.

Kun rahoituksen ja sote-säätelyn suhteen mennään valtion suuntaan, kaiken muun tulisi tukea itsehallinnollista näkökulmaa, Harju näkee.

– On niin paljon tehtäviä, ja tehtävät ovat niin merkittäviä, että uskon itsehallinnollisuudelle olevan tilaa, Harju uskoo.

Viime kädessä kysymys itsehallinnosta purkautuu valtiovallan ja alueiden poliittisissa keskusteluissa. Niissä puolestaan korostuu alueen oma tarve ja tarmokkuus tuoda toiminnan tarpeitaan ja puitteitaan esille, Harju sanoo.

Maakunnat ovat reagoineet Pöystin patisteluun: jokaisessa maakunnassa esivalmistelu on liikkeellä tavalla tai toisella.

Toukokuisessa kirjeessään VM pyysi maakuntien liittoja raportoimaan elokuun puoliväliin mennessä, miten niiden esivalmistelut ovat lähteneet liikkeelle.

Uudistuksen esivalmistelun tilanne maakunnittain:

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Häme

Kainuu

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Aiheesta aiemmin:

Kuntaliitto: Maakuntien itsehallinto jää ohueksi, omaisuuskysymykset ratkaistava kansallisesti

Powered by Labrador CMS