Naton esikunta ei juurikaan näy Mikkelin budjettinumeroissa
Nato-perheiden lasten vieraskieliseen perusopetukseen menee hieman rahaa ja pieni valtiontuki, mutta esimerkiksi infraan ei ole tarvinnut sijoittaa mitään. Maaseutukaupungin oma talous odottelee apua valtionosuusuudistukselta.
Teksti ja kuva Jukka Ahdelma
Naton maavoimien alaesikunnan aloittaminen Mikkelissä ei näy kaupungin ensi vuoden talousarviossa oikeastaan mitenkään.
Puolustusliiton ilmaantuminen esikuntatason käytännöillä kuntatasolle on uusi asia, jonka Mikkeli on nyt kohdannut kunnista ensimmäisenä. Julkistaloudessaan kaupungin ei silti ole tarvinnut ottaa uutta asetelmaa huomioon juuri mitenkään.
Keskeisin vaikutus on kaksikielisen perusopetuksen valmistelu siltä varalta, että ulkomailta tulevassa Nato-henkilöstössä on mukana perheitä. Kuitenkaan esimerkiksi investointeihin ei ole osoitettu mitään, mikä viittaisi Naton alaesikunnan toimintoihin.
– Valtio on vastannut kaikesta, ja puolustusvoimat toteuttaa tarpeensa omilla säännöillään. Meiltä ei ole pyydetty mitään, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen sanoo.
Naton alaesikunnan perustamista Mikkeliin on valmisteltu taustalla viime keväästä saakka. Nato-lippu nousi virallisesti salkoon 3. lokakuuta.
Esikunta sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta Karkialammen varuskunta-alueella samoissa tiloissa Maavoimien esikunnan kanssa.
– Meidän ei ole tarvinnut osallistua edes infraan. Esikunnan kansainvälisten sotilasedustajien puolelta on todettu, että infra on kaikin puolin kunnossa, sanoo Kinnunen.
Perusopetusta Nato-perheille
Kaupunki itse on ottanut toimintalinjakseen kokonaisturvallisuuden ja tehostanut varautumista muun muassa perustamalla valmius- ja turvallisuusjohtajan työsuhteen.
Kaupunki on valmistellut kaksikielisen perusopetuksen järjestämistä.
Englanninkielinen opetus alkaa ensi vuoden elokuussa. Opetus on herättänyt varsin paljon kiinnostusta myös suomalaisissa perheissä. Ulkomaisen sotilashenkilöstön lasten opetustarpeita suunniteltaessa kaupungilla ei ole vielä lopullista tietoa siitä, kuinka paljon perheellisiä muuttaa kaupunkiin.
– Kaupunki on saanut tämän kaksikielisen opetuksen valmisteluun valtiontukea noin 80 000 euroa. Muuten rahoitus on normaalia oppilaskohtaista valtionosuutta, sanoo Kinnunen.
Puolustusteollisuudesta vauhtia aluetalouteen
Välillisiä heijastusvaikutuksia Naton sijoitusratkaisulla on kaupungin talouteen jossain määrin.
Kaupunki on esimerkiksi käynyt keskustelua oman lentokenttänsä tulevaisuudesta, sillä kenttä on ollut lakkautusuhan alla. Kinnusen mukaan kenttää ei nyt Nato-linkin takia suljeta.
– Naton tai Puolustusvoimien puolelta ei tosin ole osoitettu suoraa tarvetta kentälle, mutta nyt emme sitä sulje. Käyttötalouden sopeutustarpeissa kentän osuus olisi 350 000 euroa, mutta se raha otetaan muualta, sanoo Kinnunen.
Kaupungin ja talousalueen elinvoimaan Nato-ratkaisulla odotetaan olevan myönteisiä vaikutusta. Kaupunki ja sen kehitysyhtiö Miksei oy tehostavat konseptia, joka tähtää puolustusteollisuuden ja sitä lähellä olevan yritystoiminnan investointeihin.
– Aktivoidaan puolustusalan yritysten toimintaa ja sijoittumispalveluja, selvittää Kinnunen.
”Pelonsekaisin tuntein”
Kinnunen esitteli torstaina Mikkelin ensi vuoden talousarvion viranhaltijaversiota. Kinnunen sanoo pitävänsä talousasetelmia varovaisen positiivisina, mutta odottaa paljon kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiselta.
Kaupunki on oikaissut talouttaan energiayhtiönsä vähemmistöosuuden osakemyynnillä, mikä nosti viime vuoden ylijäämän 131 miljoonaan euroon, ja tehnyt myös sopeutustoimia. Käyttötalous ei silti ole ihan vielä kuosissa. Ensi vuoden talousarvio on laskettu vain niukasti, 23 000 euroa, positiiviseksi.
– Mikkelin kaltaiselle maakuntakaupungille valtionosuusuudistus on varsin tärkeä, mistä kertoo verotulojen ja valtionosuuden suhde. Verotulokertymä on 145 miljoona euroa. Valtionosuuksia saamme vain 14,5 miljoonaa euroa, mikä on 288 euroa asukasta kohden, kun valtakunnallinen keskiarvo on noin 750 euroa.
– Käyttötalous oikenisi, jos saisimme edes tuon valtakunnan keskiarvon verran. Odotamme, että valtionosuusuudistus oikaisee epäkohdat, ennen muuta sote-erät. Kunnat ovat epätietoisia, monet kunnat odottavat valtionosuusesitystä jopa pelonsekaisin tuntein.
Nato-julkisuudessa elävä Mikkeli uskoo pääsevänsä selkeästi plussalle suunnitelmakauden aikana. Harmina on vaisu verotulokehitys.
Kuntavero on nyt 9,4 prosenttia eli selkeästi yli maan keskiarvon. Prosentti pysyy ennallaan, mutta Kinnusen mukaan ainakaan kovin nopeasti ei ole mahdollisuutta verotuksen keventämiseen.
Lue myös: