Onko poliitikolle sijaa kunnan johtoryhmässä?
Onko kunnan- tai kaupunginjohtajan johtoryhmässä sijaa johtaville poliitikoille? Lisääkö palkkapoliitikkojen yleistyminen paineita avata johtoryhmän ovi poliitikoille?
Asiasta on käyty viime aikoina keskustelua muun muassa Kotkassa, jossa kaupunginjohtaja Esa Sirviö ei enää nimennyt kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajia johtoryhmään viime syksynä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat tulivat johtoryhmään kuluvan valtuustokauden alussa, kun kaupunginjohtajana toimi vielä Henry Lindelöf.
Kuntalehti kysyi asiaan näkemyksiä kolmelta johtoryhmätyöskentelyyn perehtyneeltä. Vastaajina ovat kunnallispolitiikan dosentti, Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajana työskennellyt Kaija Majoinen, Kokemäen entinen kaupunginjohtaja, Perlaconin konsultti Reijo Siltala ja Rovaniemen kaupunginhallituksen kokopäiväinen puheenjohtaja, kaupungin johtoryhmän jäsen Liisa Ansala, kesk.
”Poliittisella ja ammatillisella johdolla omat roolinsa”
Kaija Majoinen ei nostaisi poliitiikkoja johtoryhmään. Poliittisella ja ammatillisella johdolla on omat roolinsa ja vastuunsa, ja siksi on Majoisen mukaan luontevaa, että johtavat luottamushenkilöt eivät kuulu johtoryhmään.
– Johtoryhmä on kunnanjohtajan johtamistyön apuelin. Sillä on keskeinen rooli sovitettaessa yhteen kunnan kehittämistä, asioiden valmistelua ja toimeenpanoa kuntastrategian suuntaisesti. Kun nyt elämme maailmassa, jossa muutokset ovat entistä nopeampia ja monimutkaisempia, tarvitaan foorumia, jossa asioita voidaan tarkastella samaan aikaan useammasta eri näkökulmasta, hahmottaa kokonaisuutta ja estää siiloutumista. Juuri tähän tarpeeseen vastaa toimiva johtoryhmätyö, Majoinen sanoo.
– Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on puolestaan johtaa poliittista yhteistyötä. Työ suuntautuu ennen kaikkea kuntayhteisöön, kunnan sidosryhmiin ja verkostosuhteisiin, ei niinkään kuntaorganisaation sisäisiin asioihin.
Majoisen mukaan asetelma on sama, vaikka kyseessä olisivat koko- tai osa-aikaiset puheenjohtajat.
– Samalla on hyvä muistaa, että hyvä johtaminen kunnassa syntyy ennen kaikkea poliittisen ja ammatillisen johtamisen luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Tälle on hyvä kehittää omat käytänteensä, Majoinen sanoo.
”Poliitikko ei voi olla valvojana johtoryhmässä”
Reijo Siltala sanoo, että poliitikko joutuu asemoimaan itsensä uudelleen, mikäli on mukana johtoryhmässä.
– Jos johtoryhmään halutaan poliitikkoedustaja, on äärimmäisen tärkeää huomioida, että hänen roolinsa ei voi olla valvova, vaan yhteistyön tekijän rooli, sillä kuntajohtajan johtoryhmässä yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Siellä saadaan vertaistukea ja tehdään asioita yhdessä.
Siltalan mukaan ylimmän viranhaltijan ajatellaan usein olevan suodatin ja työrukkanen työntekijäorganisaation ja poliitikkojen välillä. Tällöin voidaan pohtia, onko johtoryhmään osallistuvan poliitikon rooli myös sellainen – ja puhdas poliittinen rooli puolestaan heikkenee.
Siltala puntaroi, että johtoryhmä on jäsenilleen myös tiedon jakamisen ja tiedon saamisen paikka. Siellä tehdään usein yhteistä valmistelua ja ”valmistelun valmistelua”.
– Johtoryhmän rooli on enemmän strategian toteuttaminen käytännössä kuin sen toteutumisen valvominen. Poliitikkojen tehtävänä on taas perinteisesti ollut suurten linjojen valvominen, ei niinkään operatiivinen työ. Siksi poliitikkoroolia on vaikea sovittaa johtoryhmään.
”Ensikäden tietoa valmisteluprosessien tilanteesta”
Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala on kaupungin johtoryhmän jäsen. Ansalan mielestä johtoryhmässä on sijaa poliitikoille, eikä hänen nimeämisensä johtoryhmään herättänyt keskustelua Rovaniemellä.
– Omasta näkökulmastani on ihan ensiarvoisen tärkeää, että olen mukana johtoryhmässä. Saan ensikäden tietoa asioiden valmisteluprosessien tilanteesta ja voin kertoa viranhaltijoille poliittisten keskusteluiden näkökulmia kustakin käsittelyssä olevasta asiasta.
– Minusta tässä on loppujen lopuksi kyse erityisesti kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolien selkeydestä. Varmasti tilanne on hyvin erilainen kussakin kunnassa, Ansala sanoo.
Ansala ei näe johtoryhmässä toimisen suhteen eroa sillä, onko johtava poliitikko osa- tai kokoaikaisesti työskentelevä vai ei.
– Meillä ainakin kokoaikaisuus antaa vain enemmän resursseja ja mahdollisuuksia ylipäätään osallistua mihin tahansa työryhmätyöhön.
Ansala sanoo, että hän ei voi luopua poliittisesta roolistaan johtoryhmässäkään.
– Puheenjohtajan pitää ymmärtää roolinsa: hän johtaa poliittista yhteistyötä. En voi esimerkiksi ajaa pelkästään oman puolueeni agendaa, vaan nostan esille tasapuolisesti poliittisista ryhmistä esille nousseita toiveita ja keskustelunaiheita.
– Johtoryhmässä annan kaupunginjohtajalle ja muille viranhaltijoille tilan ja mahdollisuuden toimia virkavastuullaan. Voin tuoda esille poliittisia näkökulmia valmistelussa oleviin asioihin, kuitenkaan jyräämättä mielipiteelläni virkavalmistelua, Ansala sanoo.
Toistaiseksi harvinaisuuksia
Poliitikot ovat olleet toistaiseksi harvinaisuuksia johtoryhmissä. Kun Kuntaliitto selvitti johtoryhmien kokoonpanoja vuonna 2014, vain joidenkin alle 5 000 asukkaan kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat kuuluivat kunnan johtoryhmään.
Kyselyyn vastanneissa kunnissa hieman yli puolessa kunnanjohtaja kokosi ja valitsi jäsenet johtoryhmäänsä. Muissa tapauksissa kokoonpano on määritelty kunnan hallinto- tai johtosäännössä.
Johtoryhmien määrä kunnissa vaihtelee kunnan koon mukaan. Suurissa kunnissa myös toimialajohdon apuna toimii usein toimialan johtoryhmä.