Rakennetaanko sote nykyisille vaalipiireille?
Kuntalehden kuulemat asiantuntijat ja poliitikot luonnehtivat nykyistä 12 vaalipiirin jakoa mielenkiintoiseksi ja mahdolliseksi, määrältään ja kooltaan osuvimmaksi itsehallintoaluejaoksi.
Asiantuntijat ja poliitikot korostavat sitä, että tällä hallituskaudella tehtävästä itsehallintouudistuksesta ja sote-ratkaisusta tulee tehdä pysyvä uudistus.
Eräät asiantuntijat ovat esittäneet pelkonsa, että jos uudistus tehdään vain siltä osin, kuin se voidaan tehdä yksinkertaisella lainsäädännöllä, sen pysyvyyttä lähivuosikymmeninä ei voi taata. Jos uusille itsehallintoalueille ei tule verotusoikeutta valtion ja kuntien tapaan, itsehallintoalueilla ei ole pääsyä rahoitusmarkkinoille, ellei valtio takaa itsehallintoalueiden lainoja.
Kuntien takauskeskuksen näkemys itsehallintoalueiden rahoituksessa on, että jos uusille itsehallintoalueille ei tule verotusoikeutta valtion ja kuntien tapaan, itsehallintoalueilla ei ole pääsyä rahoitusmarkkinoille, ja itsehallintoalueiden lainat vaativat tämän vuoksi valtion takauksen.
Perustuslakiasiantuntijoita on uudistuksen valmistelussa kuultu jonkin verran. Näkemys keskusteluissa on ollut, että itsehallinnosta kuntaa suuremmilla alueilla voitaisiin säätää tavallisella lailla.
Sen sijaan verotusoikeuden antaminen itsehallintoalueille voi vaatia perustuslain muutoksen.
Kainuun-mallista
saatiin vain kokeilu
Itsehallintoalueen perustamisesta on olemassa vain aiempi Kainuun maakuntamallin perustamiseen liittyvä valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen näkemys perustuslakivaliokunnan lausunnossa.
Siinä hän sanoi näin: ”Jos hallinnon painopiste entistä laajemmin on siirtymässä kunnallisesta itsehallinnosta maakunnallisen itsehallinnon tasolle, tulisi tämän ilmetä selkeämmin myös perustuslain 121 :n sanamuodossa. Perustuslain sanamuodon muutostarvetta on mielestäni tältä osin perusteellista selvittää saatettaessa Kainuun hallintomalli pysyvälle perustalle tai jos maakuntatason itsehallinto jossakin vaiheessa päätettäisiin ottaa laajemmin käyttöön muualla Suomessa.”
Kainuun maakuntakokeilu alkoi vuonna 2005 ja päättyi 2012 lopussa. Maakunnasta ei saatu pysyvää hallintomuotoa. Maakunnan tehtävät siirtyivät kokeilun jälkeen kahdelle kuntayhtymälle, joista toinen vastaa kehittämisasioista ja toinen sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Hallitus haluaa saada
uudistuksen nopeasti
Tiettävästi Juha Sipilän, kesk., hallituksella ei ole haluja viedä itsehallinto-sote-uudistusta perustuslain säätämisjärjestyksessä eteen päin, sillä hallitus haluaa tehdä ratkaisut tällä vaalikaudella. Jos asia menee perustuslain säätämisjärjestyksessä, sen käsittelyä on jatkettava seuraavalla hallituskaudella.
Valmistelun aikana hallituspuolueita on hiertänyt keskinäinen näkemysero ainakin itsehallintoalueiden määrästä. Kokoomuksessa on kannatusta viidelle itsehallintoalueella, mikä vastaisi yliopistosairaaloiden määrää. Kokoomuksella ei kuitenkaan ole tästä yksikäsitteistä näkemystä.
Keskustassa on perinteisesti ollut kannatusta maakunta-näkemykselle, mutta 18 maakunnan määrä itsehallintoalueille ja sote-palveluille on liian suuri, koska pienimmät maakunnat ovat tarkoitukseen liian pieniä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan maakunnassa, joka muodostuu Kokkolasta ja muutamasta kunnasta, on vain 67 000 asukasta.
Muokattu 21.10.: Lisätty maininta Kuntien takauskeskuksen näkemyksestä.