Rantasalmi vauhditti strategiaa Delfoi-tutkimuksella: "Keskustelu ja tuuletus ovat tarpeen, kun lähitulevaisuus täyttyy huolista ja hankaluuksista"

Rantasalmen kuntastrategiaan otettiin avuksi osallistava Delfoi-tutkimus työpajoineen. Hallintojohtaja visioi nyt jo kuntaa 50 vuoden päähän. Mistä on kyse ja kannattiko?

Rantasalmen kunta on tehnyt suomalaista kuntahistoriaa käynnistämällä ensimmäisen kuntastrategiaan liittyvän Delfoi-tutkimuksen. Elokuussa 2025 toteutettu ”Rantasalmi 2040” -tutkimus osoittaa, kuinka perinteinen tulevaisuudentutkimuksen menetelmä voidaan soveltaa onnistuneesti kunnan strategiseen suunnitteluun ja kansalaisosallistamiseen.

Vaikka delfoi-menetelmää on Suomessa käytetty laajasti tulevaisuudentutkimuksessa ja aluekehityshankkeissa, Rantasalmi on ensimmäinen suomalainen kunta, joka hyödyntää sitä kuntastrategian laadinnassa. Tutkimus toteutettiin jo strategiatyön taustamateriaalin valmisteluvaiheessa, jotta panelistien näkemykset kunnan tulevaisuudesta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista saataisiin mukaan strategian perustaan.

Tutkimukseen osallistui 65 asiantuntijaa yhdeksästä eri ryhmästä: kuntalaisia, yrityksiä, nuoria, luottamushenkilöitä ja muita tahoja. Keskeiset tulokset ovat vaikuttavia: korkea osallistumisaktiivisuus, vahva jatko-osallistumishalukkuus ja monipuolisia näkemyksiä kunnan tulevaisuudesta.

Ennen Delfoi-tutkimusta kunta aloitti teesien hakemisen keväällä 2025 kunnan henkilöstölle ja vanhalle valtuustolle suunnatuissa tulevaisuustyöpajoissa. Teesien muodostamisen jälkeen käynnistettiin panelistien haku, ja mukaan innostui monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita. Hallintojohtaja Jarkko Sanisalo pitää työtapaa ja kokemuksia keskusteluista hyvinä.

– Hyvä teesi sisältää selkeän tulevaisuusväittämän, joka kuvaa muutosta nykyiseen. Meille tuli mukaan monipuolinen joukko asiantuntijoita hyvin laajalla skaalalla. Toki nuoria ja yrittäjiä olisi pitänyt saada rekrytoitua enemmän, Sanisalo kertoo.

Systemaattiset väittelyt, paneelikeskustelut ja perustelut johtivat kierroksiin, joissa mielenkiintoisia väitteitä asettui vastakkain ja joista pyrittiin löytämään konsensusta. Tavallista?

– Delfoi-menetelmässä saimme ajatuksia ja debattia eri asioista anonyymisti. Silloin ei nimi tai status pääse luomaan ennakkoasenteita. Keskustelussa myös nousivat mielipiteet mukavasti esille sekä tahtotila, että jotain pitäisi tehdä, mutta mitä ja miten, Sanisalo pohtii.

– Keskustelu ja ajatusten tuuletus ovat hyviä varsinkin, kun lähitulevaisuus vaikuttaa huolien ja hankaluuksien täyttämältä. Itse pidän hyvänä, että kuntalaiset ja muut viiteryhmät osallistuvat tulevaisuuskeskusteluun jollakin fasilitoidulla menetelmällä – kuten Delfoilla.

Ideoita laajalta joukolta

Sanisalon mukaan Delfoi-menetelmän käyttö sitoutti ja osallisti monipuolisesti kunnan eri viiteryhmiä ja tarjosi näkökulmia ja ideoita kehittämiseen hyvinkin laajalta joukolta.

– Yksi oivallus oli, että kannattaa kokeilla uusia tapoja ja menetelmiä, ne saattavat jopa onnistua! Toki oli hienoa, että meidän sparrasi Sitra, Sanisalo kertoo.

– Itse tutkimuksesta saimme hyvää ravistelua ja kunnianhimon nostoa kuntastrategian luonnokseen. Prosessista jäi elämään tietty viehätys tehdä vastaavanlaisia prosesseja uudestaan, ja hakea uusia tapoja osallistaa rohkeasti. Tulevaisuus tehdään tietoisilla valinnoilla ja yhteisellä ymmärryksellä, niin tulevaisuuspuhe on merkityksellistä myös kuntayhteisössä.

Sanisalon mukaan kuntastrategian tekeminen haluttiin Rantasalmella ”kääntää toisinpäin” eli hyödyntää kuntalaisia ja sidosryhmiä kuntastrategian aineiston valmistelussa ja antaa ääni etukäteen eikä tehdä valmista ensin ja sitten kysellä sisältöjä.

– Nyt ehkä hieman epävarmoina aikoina on hyvä suunnata katsetta kauempaan horisonttiin ja hakea valtuustokauden askelille pitkäjänteisempää ajatusta. Delfoi-tutkimuksen tulokset toimivat hyvänä kirittäjänä ja haastajana valtuuston ja viranhaltijoiden ajatuksille ja osaltaan eräällä tavalla pakottaa ajattelemaan asioita isommin ja kunnianhimoisemmin.

Tutkimus kurkotti vain 15 vuoden päähän, mutta Sanisalo ajattelee ennakkoluulottomasti jo Rantasalmen 500-vuotisjuhlavuoden (2078) järjestelyjä ja toivoo, ett Rantasalmi olisi tuolloin tunnettu ainakin kolmesta asiasta:

– Ehkä olemme yhteiskunnallisten kokeilujen kunta. Ehkä meillä on säätiöpohjainen kuntahallinto, sukupolvien välistä yhteisasumista ja virtuaalista kuntalaisuutta. Toiseksi ajattelen, että olemme The Place paikasta riippumattomalle työlle, brändi kansainvälisillekin etätyöläisille ja paikka, jonne voi tulla töihin ja latautumaan itse toivomakseen ajaksi. Ja kolmanneksi, ruoka on puhdasta ja se tulee pöytään tästä vierestä, suoraan tuottajalta.