Selvittäjät korostavat soten valtionohjausta ja johtamista

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää nykyistä selvempää valtion ohjausta, katsovat raportissaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt johtaja Tarja Kauppila ja professori Anja Tuulonen.

He korostavat johtamisen merkitystä ja kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta.

– Samanaikaisesti on edistettävä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ymmärrettävä julkisten varojen rajallisuus, he muistuttavat.

Selvityshenkilöiden tehtävänä oli pohtia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen uudistamiseksi nykyistä vaikuttavammaksi.

Sote-rahoitus ja sisällöllinen ohjaus on tarkoitus sovittaa yhteen niin, että ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa ja samalla vähentää kustannuksia.

– Se tarkoittaa, että valtio ohjaa itsehallintoalueita ottamaan käyttöön uusia yhdenmukaisia toimintatapoja, jotta samalla rahalla saadaan ihmisille vaikuttavampia palveluja kuin nyt. Valtion ohjausta on tarkoitus vahvistaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy itsehallintoalueille vuonna 2019, selvitysmiehet katsovat.
Raportissa korostetaan sote-uudistuksen johtamisen merkitystä ja kaikkien tasojen osuutta. Palvelujen vaikuttavuuden katsotaan riippuvan niin valtion ohjauksesta kuin yksittäisen sote-ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisesta.

Yksinkertainen johtamismalli kaikille tasoille

Selvityshenkilöt ehdottavat yksinkertaista johtamismallia, joka toistuu samanlaisena kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla. Mallissa otetaan huomioon se, mitä palveluita tuotetaan, millä voimavaroilla ja miten palveluiden vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseksi mitataan.

– Kansallisesti on linjattava sellaiset menettelytavat, joilla varmistetaan budjetissa pysyminen sekä palvelujen yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Palvelulinjaukset on tärkeää valmistella avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, mukaan lukien kansalaiset, selvityshenkilöt katsovat.
Selvityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysministeriöön perustettaisiin kansallinen strateginen sote-yksikkö. Se määrittäisi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistäisi kustannusvaikuttavia toimintatapoja.

Yksikkö vastaisi voimavarojen jakoperusteista ja suuntaamisesta niin että hyvinvointia edustetaään tehokkaimmin.

Yksikkö vastaisi myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta arvioinnista. Itsehallintoalueille perustettaisiin vastaavat alueelliset strategiset sote-yksiköt.

Myös palvelujen tuottajilta edellytettäisiin raportin mukaan samanlaista strategista järjestäytymistä. Lisäksi toiminnan tueksi perustettaisiin itsehallintoalueiden viisi yhteistä tutkimus- ja kehittämisyksikköä.

Kelan lääkekulut alueiden budjettiin

Edelleen selvityshenkilöt ehdottavat, että Kela ja työterveyshuolto otetaan osaksi sote-uudistusta.

– Esimerkiksi Kelan lääkekustannukset pitäisi ottaa osaksi itsehallintoalueen budjettia. Tällöin terveydenhuoltoa voidaan kannustaa potilaiden lääkkeettömiin hoitoihin.

Swlvityshenkilöt haluavat kustannusvaikuttavuuden osaksi sote-alan koulutusohjelmia.
Selvityshenkilöiden raporttia hyödynnetään valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja maakuntia koskevaa lainsäädäntöä.

Raportti kokonaisuudessaan on täällä.