Tutkimus: Kuntaliitoksilla ei ole saavutettu toivottuja elinkeinovaikutuksia
Kuntaliitoksilla ei ole ollut hyödyllisiä elinkeinovaikutuksia millään mittarilla mitattuna, selviää Itä-Suomen yliopiston yliopisto-opettajan Niko Vartiaisen tutkimuksesta.
Vartiaisen tutkimuskohteena olivat Paras-hankkeen aikana toteutetut kuntaliitokset elinkeinovaikutusten näkökulmasta. Vuosiin 2007–2013 ajoittunut Paras-hanke tuotti paljon kuntien yhdistymisiä, ja tavoitteena oli muun muassa elinvoimaisen kuntarakenteen muodostaminen.
Tutkimuksessa selvitettiin, lisääkö kuntaliitos kunnan houkuttelevuutta asukkaiden, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten sijoittumispäätösten suhteen. Elinkeinotoiminnan mittareina käytettiin asukasluvun, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten lukumäärän kehitystä.
– On oletettu, että kunnan asukasluvun kasvu tekisi kunnasta houkuttelevamman. Tulokset kuitenkin tulokset osoittavat, ettei kuntarajojen poistaminen ja siten syntynyt suurempi asukasluku tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta asukkaille, työpaikoille tai yrityksille, Vartiainen sanoo.
Samoin on oletettu, että liitokset mahdollistaisivat järkevämmän elinkeinopolitiikan.
– Se jäi vielä epäselväksi, jäikö liitoksissa syntynyt potentiaali järkevämmälle elinkeinopolitiikalle hyödyntymättä vai syntyikö tätä potentiaalia ylipäätään. Sellainen kuva itselleni on jäänyt aiempien tutkimusten valossa, että kuntaliitoskunnissa ei ole tehty kaikkea, mitä liitos mahdollistaisi.
Vartiainen toteutti analyysin siten, että kuntaliitoksen toteuttaneille kunnille muodostettiin vertailuryhmä niiden kuntien joukosta, jotka eivät olleet toteuttaneet liitosta. Vertailuryhmä muodostettiin ”kaltaistamalla” aineistoa siten, että vertailuryhmän kunnat olivat elinkeinotoimintaan vaikuttavilta ominaisuuksiltaan samankaltaisia liitoskuntiin nähden.
Uudistushankkeet eivät perustu tutkimustietoon
Vartiaisen mukaan on tapauskohtaista, kannattaako kuntaliitoksia tavoitella.
– Joillekin kunnille voivat liitosten elinkeinovaikutukset olla positiivisia. Yleisellä tasolla eli koko yhteiskunnan kannalta on kuitenkin hyvin kyseenalaista, tuottavatko liitokset lisäarvoa. Pienelle kriisikunnalle liitos voi toki olla keino selviytyä tukalasta tilanteesta.
Vartiaisen mielestä tämäkin tutkimus nostaa esiin sen, että suuret yhteiskunnalliset uudistushankkeet perustuvat usein puutteelliseen tutkimustietoon.
– Esimerkiksi kuntarakenneuudistukset ovat perustuneet olettamuksiin hyötyvaikutuksista, eikä tutkittua tietoa ole hyödynnetty niin paljon kuin olisi pitänyt.
Tutkimus on julkaistu Focus Localis -aikakauskirjassa. Focus Localis on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tiedelehti, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Kunnallistieteen Aikakauskirja. Tutkimus on osa Vartiaisen työn alla olevaa artikkeliväitöskirjaa.