Yritykset roimasti edellä palkansaajia lobbauksessa – kokoomus on omassa luokassaan vaikuttamisen kohteena

Teksti Antti Kähkönen, Politiikkatohtori Oy

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tapaamisista karkeasti ottaen joka kahdeksas on ollut palkansaajajärjestöjen kanssa, kun taas kaksi kolmesta tapaamisesta on ollut yritysten tai niiden etujärjestöjen kanssa.

Valtiovarainminiteri Riikka Purran (ps.) kohdalla karkeasti joka kahdeskymmenes tapaaminen on palkansaajien edustajien kanssa, kun yritysten ja niiden etujärjestöjen kanssa tapaamisia on kolme neljästä.

Puolueista kokoomus on pääministeripuolueasemansa ja hyvien elinkeinoelämäsuhteidensa ansiosta omassa luokassaan vaikuttamisen kohteena.

Puolueen edustajia on tavattu yli tuplasti enemmän kuin toiseksi tulevien perussuomalaisten edustajia. Jopa kolmannes kaikesta avoimuusrekisteriin ilmoitetusta kasvokkain tapahtuneesta yhteydenpidosta on tapahtunut lobbareiden ja kokoomuksen välillä edustajien välillä.

Politiikan toimijoiden parissa elää sitkeä myytti, että perussuomalaiset eivät antautuisi lobattaviksi. On totta, että valtiovarainministeripuolueen ja pääministeripuolueen välillä on yllättävän suuri ero tapaamisten määrässä. Samoin seuraava todennäköinen pääministeripuolue SDP on jo aivan perussuomalaisissa kiinni, kun katsotaan vaikuttajaorganisaatioiden ja puolueen edustajien kasvokkaista, avoimuusrekisteriin ilmoitettua yhteydenpitoa.

Perussuomalaisilla ei ole samanlaisia yhteyksiä Etelärantaan, Hakaniemeen tai muihin vaikuttajatahoihin. Puolueen edustajat eivät välttämättä ole ensimmäisenä hanakasti tapaamassa vaikuttajia, mutta se, että puolueen edustajilta ei voisi saada tapaamisia, ei pidä paikkaansa.

EK voimakkaana

Vaikuttajaorganisaatioista Elinkeinoelämän keskusliitto on ylivoimaisesti ahkerin vaikuttaja. Se on reilun vuoden aikana tavannut kasvokkain päättäjiä (yhteensä vähintään 536 tapaamista) puolitoista kertaa enemmän kuin pienempien yritysten edustaja Suomen Yrittäjät (yhteensä vähintään 354 tapaamista). Kymmenen aktiivisimman vaikuttajan joukossa ovat myös EK:n suuret jäsenliitot Teknologiateollisuus, Rakennusteollisuus ja Elintarviketeollisuus sekä Metsäteollisuus.

Palkansaajajärjestöt jäävät selvästi yritysten ja niiden etujärjestöjen jalkoihin, kun katsotaan avoimuusrekisterin vaikuttamisen volyymiä tavatuissa päättäjissä ja tapaamisten määrässä mitattuna. Palkankeskusjärjestöt eivät ole aktiivisimpien lobbariorganisaatioiden joukossa – SAK on sijalla 11, Akava sijalla 19 ja STTK sijalla 51.

Yritykset ja keskeiset viranhaltijat tapaavat usein

Mihin ay-liike kohdistaa vaikuttamisensa? Siinä määrin, kuin asiasta voidaan saada selkoa avoimuusrekisterin avulla, lobbaavat palkansaajajärjestöt etenkin kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä, kun taas yritykset ja niiden etujärjestöt painottavat suoria virkamiesyhteyksiä.

Ollakseen tehokas, tulisi vaikuttajaorganisaation tulisi vaikuttaa paitsi poliittiseen myös virkamiesvalmisteluun, jotta voi varmistaa, että sen ääntä kuullaan.

Miten on siis laita virkamiehiin kohdistuvan lobbauksen? Sillä suunnalla tilanne näyttää poliittistakin puolta selkeämmältä.

Ministeriöiden ykkösvirkamies on kansliapäällikkö ja hänen alaisuudessaan toimivat ministeriön osastot osastopäälliköineen. Näitä keskeisiä viranhaltijoita on tavattu viimeisen reilun vuoden aikana yli 1 000 kertaa.

Palkansaajien siivu tästä on 50 tapaamista, kun taas yritysten ja yritysten etujärjestöjen yhteensä noin 850. Harvempi kuin joka 20. kuiskutus, joka kanslia- ja osastopäälliköiden korvaan lobbareilta tulee, on siis peräisin palkansaajajärjestöiltä.

Yritykset vaikuttavat valmisteluun

Yritysten etujärjestöillä ja palkansaajajärjestöillä on erilainen tyyli: yritysten etujärjestöt vaikuttavat korostuneemmin suoraan asioiden valmisteluun tapaamalla ministeriöitä eli ministereitä, näiden avustajakuntaa, valtiosihteereitä ja virkamiehiä (noin 55 prosenttia tapaamisista).

Palkansaajajärjestöt ja kansalaisjärjestöt tapaavat voittopuolisesti kansanedustajia, ja vain kolmannes prosenttia tapaamisista on ministeriötapaamisia. Korkein lukema on yrityksillä, joilla 55 prosenttia tapaamisista on ministeriötapaamisia.

Yritysten etujärjestöillä tapaamiset menevät tasan ministeriöiden ja eduskunnan kesken. Yritykset etujärjestöineen vaikuttavat siis suoremmin valmisteluun kuin palkansaajat, jolloin niillä on yksinkertaistetusti suurempi todennäköisyys saada oma kantansa kuuluviin jo asioiden valmisteluvaiheessa.

Rekisteri piirtää uudenlaista kuvaa

Edellä mainitut tiedot löytyvät avoimuusrekisteristä, johon on kertynyt tietoa yhteensä 15 kuukauden ajalta huhtikuulta 2024 kesäkuuhun 2025.

Ensimmäistä kertaa käytössä on siis yhtenäistä tietoa vaikuttamisesta reilun vuoden ajalta.

Kuntalehti tarkastelee tietoja, jotka ovat päivittyneet kolmannen ilmoituskauden myötä elokuun lopussa.

Entisaikaan suomalaisesta politiikasta puhuttiin korporatiivisena työmarkkinajärjestöjen hallitsemana rakenteena, jossa työnantajapuoli ja työntekijäpuoli mittelevät enemmän tai vähemmän kahdestaan vallasta, ja eduskunta hieman kärjistäen sääti keskeiset lait työmarkkinajärjestöjen päästyä asioista ensin keskenään sopuun.

Vaikka tällainen kuvaus ei enää vastaa tämän päivän tilannetta, elää käsitys työnantaja- ja työntekijäleiristä merkittävinä ja toisiaan tasapainottavina toimijoina edelleen voimakkaana.

Avoimuusrekisteri piirtää päättäjiin kohdistuvasta vaikuttamisesta kuitenkin toisenlaisen kuvan. Kaikesta kasvokkain tapahtuvasta yhteydenpidosta päättäjiin yritysten ja niiden etujärjestöjen yhteydenpito muodostaa valtaosan, noin kaksi kolmasosaa kaikista tapaamisista.

Ammattiyhdistysliikkeen lobbaus puolestaan muodostaa vain kymmenyksen kaikista tapaamisista päättäjien, avustajien ja virkamiesten kanssa.

Avoimuusrekisterin kirjaamiskäytännöt vaihtelevat ja rekisterin toiminta hakee vielä muotoaan. Kokonaisuutena rekisterin ensimmäiset 15 kuukautta ovat osoittaneet, että yrityksillä etujärjestöineen on vahva jalansija ja hyvä pääsy suomalaisten päättäjien pakeille.

Päättäjät saavat runsaasti tietoa virallisen yhteydenpidon eli valtioneuvoston hankkeiden työryhmien, lausuntokierrosten ja eduskunnan valiokuntakuulemisten ohi. Siinä mielessä avoimuusrekisteri on jo nyt onnistunut, että se tekee aiempia avoimia tietolähteitä paremmin tämän katveeseen jääneen vuorovaikutuksen selkeämmin näkyväksi.

Valtionyhtiöt

Yrityksistä valtionyhtiöt Fortum, Alko, YLE ja VR kuuluvat tapaamismäärissä kaikki aktiivisimpien yritysten joukkoon, jotka lobbaavat päättäjiä.

Avoimuusrekisterilain mukaan valtionyhtiöiden ei tule ilmoittaa omistajaohjaustarkoituksesta tapahtuneesta yhteydenpidosta.

Valtio omistajana on kuitenkin siinä määrin ailahtelevainen ja sääntely-ympäristö epävarma myös valtionyhtiöille, etteivät ne pärjää kilpailussa lobbaamatta omistajan edustajia.