Jokainen lapsi ansaitsee hyvän opetuksen, mutta miten

Suomalainen koulu on sellainen kultakimpale, josta on pidettävä kiinni ja kehitettävä. Että kaikilla lapsille ja nuorilla on tasokas koulutie ja mahdollisuus pärjätä koulun jälkeenkin. Se ei saa olla kiinni hallituksesta tai paikkakunnasta, opettajasta tai kodista. Tosiasiassahan se on tällä hetkellä riippuvainen kaikista näistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen oppimistuloksia koskeva työryhmä luovutti loppuraportin keskiviikkona opetusministeri Anders Adlercreutzille (r.). Raportti kokoaa ajankohtaista tietoa oppimistuloksia koskevasta kattavasta tutkimuksesta sekä esittää useita toimenpiteitä oppimistulosten kääntämiseksi.

Työryhmä pitää keskeisenä hallitusohjelmaan kirjattua osaamistakuuta, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori hallitsee vähimmäistason perustaidot. Tietyllä osaamisella saisi saman arvosanan paikkakunnasta, koulusta ja opettajasta riippumatta.

Työryhmä korostaa, että lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka muodostavat koko oppimispolun perustan. Taustalla on huoli siitä, että oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet, ja heikosti osaavien taso on heikentynyt eniten.

Suomi on edelleen peruskoulutuksen kärkimaa, mutta ollaan aika kaukana takavuosien tuloksista. Rahakin ratkaisee, mutta kyse on myös valinnoista.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen vaatii laajaa keskustelua perusopetuksen rahoituksesta ja toteuttamisesta. Huovinen korostaa, että kertaluonteiset lisärahoitukset eivät auta, jos toisaalla samanaikaisesti heikennetään kuntien mahdollisuuksia huolehtia opetuksen pitkäjänteisestä suunnittelusta ja toteutuksesta väestömurroksen keskellä.

Suomessa lasten ja samalla koululaisten määrä pienenee. Vähenevä ja keskittyvä lapsimäärä tarkoittaa harvempia kouluja, mutta voivat ratkaisut olla muunkinlaisia.

Tosiasia on, että Suomi on jäänyt jälkeen muista Euroopan maista perusopetuksen rahoituksessa. Miten tässä näin on käynyt? Kuntaliitto tietää, että perusopetuksen kustannukset ovat kasvaneet jo pitkään riippumatta siitä, kasvaako vai väheneekö oppilasmäärä kunnissa. Kuntien tehtävänä on ylläpitää saavutettavaa kouluverkkoa ja huolehtia laadukkaasta opetuksesta kaikkialla Suomessa. Kunnat vastaavat myös tiloista ja kuljetuksista. Yli puolet kustannuksista syntyy opetuksesta.

Tasa-arvoinen koulu on tärkeä arvo. Lapset, vanhemmat ja koulun henkilökunta tarvitsevat tukea. Kuntia ei saa jättää yksin, mutta kuntienkin on keksittävä ratkaisuja koulun kehittämiseen ja laadukkaan opetuksen antamiseen. Pelkät seinät ja oma kyläkoulu eivät ratkaise. Kaikkeen ei ole yksinkertaisesti varaa. Erilaisten etäopetusvaihtoehtojen, kiertävien opettajien ja vielä keksimistään odottavien ratkaisujen etsiminen on välttämätöntä. Sitä se fiksu sopeutuminen tarkoittaa. Ei sitä, että mikään ei muutu.