Kaarinan kaupunginjohtajan on tartuttava juustohöylään - katastrofireportteri Säkylän ilmatilassa

Päättävät elimet -podcast tarttuu myös kiinnostaviin pykäliin. Kaarinassa ei kaikki mennyt tänä vuonna ihan putkeen.

Kaarinan uusi elinvoima- ja työllisyyspalvelukeskus. Kuva: Kaarinan kaupunki, Aaron Hannula.
Kuntalehti Kuntalehti
Julkaistu Muokattu

Kunnallishallinnossa eletään kaikkein jännittävintä vuodenaikaa. Marraskuussa sorvataan talousarvio seuraavalle vuodelle, menossa ovat siis budjettien käsittelyt.

Kuntavero- ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17. marraskuuta. Useat kunnat päättävät marraskuun valtuustoissa sekä vero- että talousarviopykälät, mutta edelleen osa rytmittää talousvuoden päätöksenteon niin, että veropykälä käsitellään marraskuussa ja talousarvio suunnitelmavuosineen joulukuun valtuustossa.

Valtuusto päättää

Ensimmäisiä asiaan liittyvä päätöksiä on tehty jo kesän aikana. Silloin kunnanhallituksissa päätetään niin sanottu raami, jossa päätöksentekoon viedään lähtökohdat, joiden mukaan toimialat lähtevät tekemään talousarviot. Raami sisältää ennakoidut tulot ja menot ja sieltä ilmenevät alkuvuoden arvio seuraavan vuoden valtionosuuksista ja verokertymästä. Raamin perusteella luodaan talousarvio, joka etenee lautakunnittain kunnanjohtajalle, ja joka kokoaa hallitukselle oman esityksensä.

Hallitus valmistelee omilla päätöksillään esitykset valtuustolle sekä talousarviosta että veroprosentista. Lopullinen päätös vuoden ehkä tärkeimmistä asioista on valtuuston. Suotavaa ja nykyään myös melko tavallista on pitää valtuutetuille ja muille toimielimille talousarvioprosessin mittaan erilaisia infoja, seminaareja ja iltakouluja. Talousarvioasiakirja on muhkea päätettävä ilman ennakkoesittelyjä.

Tästä lisää kuunneltavaa:Päättävät elimet Kuntalehden sivuilla.

Viiden miljoonan euron alijäämä

Suomen surkein kylätie – tätäkin Päättävät elimet pähkäilevät. Kuva: Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry, Kuntalehti.

Tätäkin Päättävät elimet ihmettelevät – kuuntele!

Lokakuussa Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry järjestivät kuvakilpailun, jolla etsittiin huonokuntoisinta tietä. Kilpailun tavoitteena oli herättää huomiota maaseudun teiden kasvavaan korjausvelkaan ja siihen, miten teiden huono kunto vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Teiden kunnolla on merkittävä vaikutus ihmisten päivittäiseen elämään ja turvallisuuteen sekä koko maan huoltovarmuuteen. Tämän vuoden voittajaksi nousi kuva ”Eläinkuljetusten pomppurata”, joka on otettu Vanhakyläntieltä Säkylässä (maantie 12703). Voittaja valittiin yleisöäänestyksellä Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla kahdeksan finalistin joukosta.
– Tien kunto on todella heikko ja sen rakenteet ovat pettäneet niin pahasti, että tietä pitää ajaa kieli keskellä suuta. Lisäksi tien heikko kunto kuormittaa sivuteitä, jotka ovat yksityisteitä. Näitä yksityisteitä pidetään kiertoteinä, mikä taas kuormittaa tiekuntien taloutta, voittokuvan ottanut Marianne Isotalo-Ojala kuvailee tiedotteessa.

Kaarinassa ei kaikki mennyt tänä vuonna ihan putkeen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja esitti, että kaupunginjohtajan talousarvioesitys hallitukselle palautetaan uudelleen valmisteluun.

Kaupunginhallituksen jäsenet kannattivat ehdotusta. Kaarinassa päättäjät eivät hyväksyneet viiden miljoonan euron alijäämää, budjetti oli esityksessä reilusti pakkasella. Koska veroprosenttipäätös meni hallituksen käsittelystä aikataulussa valtuuston päätettäväksi, ovat uuden valmistelun lähtökohdat selvät; säästöjä on löydyttävä. Tulopohjaa ei voida veronkorotuksella enää korjata, mutta erilaisia maksuja, kuten uimahallin pääsymaksun korotusta, voi kaupunginjohtaja esityksessään aina esittää – tuskin kuitenkaan viiden miljoonan edestä. Tänä vuonna monet kunnat joutuvat tekemään miinusmerkkisiä budjetteja.

Jos sitä tehdään vuosi toisensa jälkeen, kriisikuntakriteerit alkavat täyttyä. Tasetta ei voi syödä loputtomiin. Kokonaisbudjetissa Kaarinan viisi miljoonaa euroa ei ole suuren suuri luku, mutta kumulatiivinen alijäämä pelottaa. Tällä kertaa Kaarinan päättäjät eivät myöskään olleet alijäämäiseen budjettiin valmiita.

Velka per asukas nousee Kaarinassa 4 340 euroon. Onko se sitten paljon vai vähän? Keskimäärin Suomen kunnissa velkamäärä per asukas on noin 8 000 euroa. Esimerkiksi Keskipohjanmaan Lestijärvellä velka per asukas on melkein 20 000 euroa. Kaarinassa on selvästi aika tiukan talouskurin linja, näin yritetään välttää, että velka ryöpsähtäisi.

Lue lisää tekijöistä, Kuntalehti 17.10.2024: Ihmeellisiä tarinoita eri puolilta Suomea – “Leikittelemme tylsyydellä, paikallisuudella ja ankeilla kunta-asioilla” | Kuntalehti

Veroprosentti keskimäärin 8,5

Kunnan talouteen vaikuttavat valtionosuudet, jotka melkein joka kunnassa ovat valtion tiukan talouskurin vuoksi laskusuunnassa. Myös erilaiset korkosuojauksen ja muut rahoitusinstrumentit on otettu avuksi kuntien talouden hoitamisessa.

Kuntavero on keskeisin tapa, millä kunta pystyy itse tulopuoleen vaikuttamaan. Kaarinassa on kuitenkin tehty nyt niin, että kaupunginhallitus on päättänyt jo esittää kaupunginvaltuustolle 7,6 veroprosenttia, kiinteistöveroprosenttikin on päätetty. Veroprosentti on Kaarinassa Suomen mittapuulla matala. Hyvinvointiuudistuksen jälkeen keskimääräinen veroprosentti liikkuu 8,5:n tuntumassa.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta. Kuva: Kuntalehden arkisto.

Kun talousarvio on palautettu, silloin kaupunginjohtaja Harri Virran kädet on sidottu. Hänen täytyy löytää talousarviosta ne leikkauskohteet, joilla saadaan viisi miljoonaa euroa leikattua. Näin mittavat säästöt tässä vaiheessa vuotta tarkoittanee sitä, että kaupunginjohtajan on
tartuttava juustohöylään.

Kirjoittanut: Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka. Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa.

kunnanjohtajat korjausvelka kaarina infrainvestoinnit kuntatalous päättävät elimet podcast säkylä
Powered by Labrador CMS