Joka viides lastensuojelun palvelutarpeen arviointi on myöhässä – katso käsittelyajat eri hyvinvointialueilta
Koko maassa 80 prosenttia palvelutarpeen arvioinneista valmistui alle kolmessa kuukaudessa. Osuus on huonontunut jo kolmen vuoden ajan. Henkilöstömitoituksessa on monella alueella merkkejä paremmasta.
Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa, että Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä vain puolet palvelutarpeen arvioinneista valmistui lain määräajoissa. Samoilla alueilla yli puolella lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ylittyi myös lakisääteinen asiakasmäärä.
Kuvassa näkyy lastensuojeluasiana tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen asiassa vireille tulleiden palvelutarpeen arviointien käsittelyaikojen toteutuminen eri hyvinvointialueilla. Kuva: THL
Palvelutarpeen arvioinnin on valmistuttava kolmen kuukauden aikana, jos lapsella arvioidaan lastensuojelun tarvetta tai lapsi on erityisen tuen tarpeessa.
Vireille tulevien lastensuojeluasioiden mahdollinen kiireellisyys arvioidaan kuitenkin välittömästi.
Henkilöstömitoituksessa merkkejä paremmasta
Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli keskimäärin asiakkaana 27 lasta lokakuussa 2024. Huhtikuussa vastaava luku oli 30, tiedotteessa kerrotaan.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta lain enimmäisasiakasmäärä ylittyy valtaosalla hyvinvointialueista.
Vain viidellä hyvinvointialueella – Etelä-Karjalassa, Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla, Kainuussa ja Keski-Suomessa – lakisääteinen asiakasmäärä ei ylittynyt.
Hyvinvointialueilla, joilla oli ongelmia henkilöstömitoituksen toteuttamisessa, oli myös ongelmia käsittelyaikojen kanssa.
Pelkona oikeanlaisen tuen viivästyminen
THL tiedottaa, että varhaisempaa lapsiperheiden sosiaalipalvelua ja lastensuojelua koskee osin eri lainsäädäntö. Vuonna 2022 voimaan tullutta lastensuojelun asiakasmitoitusta arvostellaan siitä, että paikoin asiakkaita ei siirretä lastensuojeluun, jotta lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden enimmäisasiakasmäärä ei ylittyisi.
Näin oikeanlaisen tuen saaminen lapselle ja vanhemmille voi viivästyä ja johtaa raskaampien palveluiden, kuten sijoitusten, tarpeeseen.
– Parasta olisi, jos samat työntekijät voisivat vastata lapsen ja perheen tukemisesta – siis välttää siirtymiä työntekijältä tai tiimiltä toiseen. Tämä toisi jatkuvuutta asiakkuussuhteisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön sekä vahvistaisi kokonaiskuvaa ja tilanteen kehityksen seurantaa, pohtii THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo.
– Pitkällä aikavälillä myös kuluja saattaisi tulla vähemmän, Laajasalo jatkaa tiedotteen mukaan.
Lue myös: