Käyttäjät tyytyväisiä kuntien sote-palveluihin

Kunnallisten terveyspalvelujen huonoksi koettu maine perustuu lähinnä niiden käsityksiin, jotka eivät niitä käytä. Tämä koskee sekä palvelun laatua että saatavuutta.

Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta on tyytyväinen kunnallisiin terveyspalveluihin, ilmenee Kuntaliiton keväällä tekemästä laajasta kuntalaistutkimuksesta. Palveluja käyttäneet ovat tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta palvelusta.

Tutkimukseen vastasi 12 500 suomalaista.

– Kyselytulosten mukaan kuntapalvelut ovat mainettaan parempia. Ne vastaajat, jotka ovat käyttäneet palveluja, arvioivat niitä poikkeuksetta merkittävästi myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä, sanoo kyselytuloksia analysoinut Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Terveyspalveluihin ollaan tyytyväisempiä kuin sosiaalipalveluihin.

Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin. 86 prosenttia niitä käyttäneistä katsoo, että neuvolapalvelut on hoidettu hyvin.

Neljä viidestä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyneistä tai sairaalapalveluja käyttäneistä oli palveluihin tyytyväinen

Sosiaalipalveluihinkin tyytyväisiä

Sosiaalipalvelujen käyttäjät olivat myös tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Heitä oli tutkimukseen vastanneista alle viisi prosenttia.

Sosiaalipalveluja käyttäneistä lähes kolme neljästä oli tyytyväisiä perheneuvolapalveluihin. Vanhusten kotipalveluja ja palveluasumista sekä vammaisten palveluja ja päihdepalveluja käyttäneiden keskuudessa tyytyväisyys ei ollut samalla tasolla, mutta heistäkin yli puolet oli tyytyväisiä palveluihin.

Käyttäjät tyytyväisempiä saatavuuteen

Myös palvelujen saatavuudessa oli näkemyseroja sen mukaan, käyttääkö palveluja vai ei. Käyttäjät arvioivat saatavuuden ja saavutettavuuden paremmaksi kuin ne, jotka palveluja eivät käytä. Mutta vaikeuksia joka tapauksessa koetaan.

Vaikeimmin saavutettaviksi koetaan mielenterveyspalvelut. Vaikeuksia on koettu myös hammashoidon ja lääkärin vastaanottoajan saamisessa.

– Kyselyyn vastanneilla kuntalaisilla on mitä ilmeisimmin ollut ongelmia saada kyseisiä palveluja, mutta kun he ovat saaneet palvelua, kokemukset ovat olleet positiivisia, toteaa Pekkola-Sjöblom.

Tutkimuksen mukaan sote-palvelujen hoito sekä saatavuus ja saavutettavuus koettiin parhaimmaksi 5 000–10 000 asukkaan kunnissa. Arvioissa sosiaali- ja terveyspalveluista on nähtävissä osin suuriakin vaihteluja erityyppisissä ja ‑kokoisissa kunnissa sekä eri vastaajaryhmillä.

Saatavuusongelma vie yksityiselle

Kyselyyn vastanneet käyttivät yksityisistä palveluista eniten lääkäripalveluja ja hammashoitoa. Muiden yksityisten sote-palvelujen käyttö oli erittäin vähäistä.

– Kunnalliset palvelut arvioidaan hyvin hoidetuiksi myös niiden keskuudessa, joilla on kokemusta myös vastaavasta yksityisestä palvelusta. Kuitenkin yksityinen palvelu on mielletty yleensä paremmaksi kuin julkinen, Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

– Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita käytetään osin siksi, että kunnalliseen vastaavaan palveluun liittyy saatavuus- ja saavutettavuusongelmia.

Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.

ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.