”Kuntia turha syyttää hyvinvointialueiden takkuavasta aloituksesta”
Erityisasiantuntija Olli Riikonen Kuntaliitosta huomauttaa, että valtionosuuksien logiikat muuttuivat sote-uudistuksessa totaalisesti: Valtionosuudet ovat olleet laskennallisia. Kuntien taloustilanne tai palvelutuotannon kustannukset eivät ole vaikuttaneet niihin.
Uudistus muutti tilanteen, kun sote-kustannukset alkoivat vaikuttaa valtionosuuksiin.
– Uutta tilannetta ei vielä ymmärretä.
Helsingin Sanomat uutisoi torstaina, että kuntien toiminta ennen sote-uudistuksen alkua on haitannut hyvinvointialueiden alkutaivalta. Lehden mukaan kunnat jättivät soten kehittämisen tekemättä.
Riikosen mielestä artikkelin näkökulma oli kovin tarkoitushakuinen ja lyhyen aikavälin tarkasteluun perustuva.
– Kunnilla oli kannustin hillitä sote-kustannuksia 2021–22 ja sote-toimijoilla taas kannustin kasvattaa niitä. Samaan aikaan päällä on ollut koronakriisi, on eletty poikkeusaikoja.
– Kun katsotaan 2010-lukua, kuntien sote-menot kasvoivat reippaasti. Kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2019 oli yli 30 prosenttia asukasta kohti laskettuna. Samaan aikaan valtionosuudet kunnille kasvoivat vain vajaat 14 prosenttia.
”Valtakunnan tason päätöksenteon piikkiin”
Artikkeliin puuttui myös VM:n budjettineuvos Tanja Rantanen, joka twiitissään kertoi, että kertoisi itse asian toisin.
Hän huomauttaa, että väestön ikärakenteen muutos on ollut tiedossa vuosia.
– Sote-uudistus saatiin läpi yli 15 vuoden valmistelun jälkeen ja ainakin 10 vuotta liian myöhään. Aika paljon menee siis valtakunnan tason päätöksenteon piikkiin.
– Suomen kunnista suuri osa on ollut jo vuosia liian pieniä hoitamaan sote-palveluita. Väestön ikääntyminen ja muuttoliike ovat heikentäneet niissä veropohjaa ja vieneet työvoimaa ja samaan aikaan väestön palvelutarve on kasvanut. Palvelut ovat kurjistuneet pikkuhiljaa.
Hänen mukaansa henkilöstömitoitusten tiukennukset ja tehtävien lisäämien ovat kasvattaneet hoitajapulaa ja aiheuttaneet häiriötä palvelujärjestelmässä. Henkilöstö-pulaa on vaikea korjata edes rahalla.
– Seuraava hallitus joutuu miettimään, minkä tasoiseen soteen ja millä keinoin ylipäätään on varaa. Nyt rahoitusmalli kannustaa hv-alueita pyytämään lisää rahaa valtiolta.
Myös Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula liittyi kommentoijiin:
– Eihän suurin osa vähänkään isommista kaupungeista halunnut siirtää sotea valtiolle. Erityisesti uuden mallin rahoituksen ongelmat tiedettiin ja kerrottiin. Tästä ei kannattane pöyristyä.