Kuntouttava työtoiminta jatkuvassa kasvussa

Yhä useampi työttömäksi jäävä ohjataan kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Kun Kelan tilastojen mukaan vuonna 2010 kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli keskimäärin 5000 henkilöä kuukaudessa, niin neljä vuotta myöhemmin määrä oli yli 12.000. Ja kasvu on jatkunut.

-Kelan tilastojen mukaan kuntouttavaan työtoimintaan on osallistunut 28 % enemmän työmarkkinatukea saavia henkilöitä tammi-helmikuussa 2015, kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, vahvistaa sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Juuan kunnanhallituksen ja – valtuuston jäsen Sakari Timonen (sd.) on nostanut blogikirjoituksissaan esiin kuntouttavan työtoiminnan kipupisteitä. Hänen mielestään kyseessä on liian usein pelkkä tilastojen siivous.

-Laittamalla mahdollisimman paljon ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan siivotaan tilastoja. Näin sosiaalipalvelun kautta saadaan parannettua kuntataloutta. Se paikkaa kuntataloutta kummasti, kun laitetaan kaikki kunnan pitkäaikaistyöttömät kuntouttavana työtoimintana olemaan hippasta päivät pitkät, Timonen naurahtaa.

Kuntoutus avainsana

Kuntouttava työtoiminta on kuntouttavaa sosiaalipalvelua sitä tarvitseville työttömille. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

-Hyvässä kuntouttavassa työtoiminnassa keskitytään sosiaaliseen kuntoutukseen, jossa opetellaan esimerkiksi ihan normaalia päivärytmiä. Nyt voidaan määrätä kuntouttavana työtoimintana ikänsä töitä tehneet miehet risusavottaan kuudeksi tunniksi päivässä, Sakari Timonen ihmettelee.

-Aika harvalla on taloudellista mahdollisuutta kieltäytyä kuntouttavasta työtoiminnasta ja pudota pois työmarkkinatuelta. Jos kieltäydyt, niin menetät työmarkkinatuen ja putoat toimeentulotuelle, jota vähennetään 20 prosentilla, Timonen jatkaa.

Osa kuntouttavasta työtoiminnasta tapahtuu ”oikeiden töiden” kaltaisissa tehtävissä. Pelkkää työntekoa kuntouttava työtoiminta ei kuitenkaan saa olla.

-Työn tekemistä on perinteisesti käytetty kuntoutumisen välineenä hyvin tuloksin. Oleellista on, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt ovat kuntoutuksen tarpeessa, eivätkä esimerkiksi vähentämässä kunnan työmarkkinatuen maksuosuutta. Koska kyseessä on kuntouttava työ, tulee se aina räätälöidä asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi ja varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa tuen sosiaalihuollon tai kuntoutuksen ammattilaisilta palvelun aikana, STM:n Eveliina Pöyhönen muistuttaa.

-Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virka- tai työsuhteista työtä, eli palvelua järjestettäessä on varmistettava, että näin ei tapahdu. Kunta vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla, jatkaa sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen.

Ihminen keskiöön

Kuntouttavassa työtoiminnassa ongelmien kanssa painivan ihmisen tulisi olla keskiössä. Kyse on sosiaalipalvelusta, jolla autetaan ihmistä eteenpäin läpi vaikeuksien. Pelkkä työttömyys ei ole syy, jonka takia ihmisiä otetaan kuntouttavan työtoiminnan pariin.

-Sen pitäisi olla viimesijainen toiminto. Tämä tarkoittaa, että jos henkilö kykenee palkkatyöhön, häntä ei pidä laittaa kuntouttavaan työtoimintaan. Usein on kuitenkin niin, ettei henkilö itsekään tiedä, pystyykö olemaan palkkatukityössä viitenä päivänä viikossa vähintään 5 tuntia päivässä. Osalla on elämänrytmi niin sekaisin, että on syytä aloittaa kuntouttavalla työtoiminnalla ja siirtyä siitä palkkatukityöhön, oululainen kaupunginvaltuutettu Anne Huotari (vas.) muistuttaa.

Anne Huotari työskenteli pitkään Paltamon työllistämishankkeessa ja tuntee työttömien arjen sekä kirjavuuden kuntouttavan työtoiminnan kentällä.

-Isoin ongelma on, että ihmiset eivät tiedä, mitä kuntouttava työtoiminta tarkoittaa. He eivät itse osaa sinne hakeutua. Toiseksi jotkut kunnat ja kuntien järjestöt käyttävät sitä väärin, siis liiketoiminnan harjoittamiseen, vaikka ihmisille ei makseta palkkaa ja se on kiellettyä.

-Kolmanneksi kaikissa kunnissa ei huolehdita siitä, että henkilö saisi tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Näitä on esimerkiksi hammashoito. Valtaosa pitkäaikaistyöttömistä olisi oikeutettu toimeentulotuella hankkimaan lasit, mutta he eivät sitä tiedä ja osaa hakea, Anne Huotari luettelee.

Kuntien vastuulla

Vaikka kuntouttavan työtoiminnan kentällä kirjavuutta piisaa, niin ex-kansanedustaja Anne Huotari ei ole valmis siirtämään toimintaa kunnilta valtiolle.

-Siirto valtiolle vain pahentaisi tilannetta. Kunta on kuitenkin lähempänä ihmistä. Minä siirtäisin tuetun työllistämisen kokonaan pois TE-toimistoista kunnille. Ja rahat myös, esittää Anne Huotari.

Kuntaliiton asiantuntija tuntee kuntouttavan työtoiminnan ongelmat ja kentän kirjavuuden.

-Meillä on tosi hyviä palveluita, mutta kenttä on pirstaleinen. Meidän pitää pystyä luomaan selkeä polku, joka vie ihmistä eteenpäin kohti työllistymistä. Sen polun varteen meidän pitäisi pystyä tuomaan ne palvelut, joita on olemassa, työllisyyspoliittisen kuntakokeilun pääsihteeri Erja Lindberg esittää.

-Kuntien työmarkkinatuesta maksamat summat ovat kasvaneet paljon ja kuntien pitäisi saada kustannuksia alemmaksi. Se on yksi syy siihen, että kuntouttavaan työtoimintaan pyritään ohjaamaan myös ”liian” hyväkuntoisia ihmisiä, Lindberg jatkaa.