Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamista vaatinut aloite läpi sote-valiokunnassa: matalan kynnyksen palveluita tarjolla entistä pidempään

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on yksimielisesti hyväksynyt lakialoitteen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisesta.

Lakialoite vaati jälkihuollon ikärajan nostamista 21 vuodesta 25 vuoteen.

Useat lastensuojelun asiantuntijat ja lastensuojelujärjestöt ovat esittäneet, että jälkihuollon järjestämisen yläikärajaa tulisi nostaa nykyisestä 21 vuodesta, sillä tällä hetkellä moni nuori syrjäytyy, kun jälkihuollon toimet päättyvät.

Esimerkiksi Helsingissä jälkihuollon piirissä olleista nuorista vain 14 prosentilla oli ammatti jälkihuollon päättyessä.

Me-säätiön ja THL:n syyskuussa julkaistun Syrjäytymisen dynamiikka -tietoaineiston mukaan yksi keskeisimmistä nuorten syrjäytymistä ennustavista tekijöistä on, että nuori on ollut lastensuojelun sijoituksessa alle 6-vuotiaana tai 12–16-vuotiaana.

Tutkimuksen mukaan huostaanotossa olleiden nuorten aikuisten kuolleisuus on muita korkeampi 25 vuoden ikään saakka. Kuolinsyitä ovat usein onnettomuudet ja tapaturmat, päihteet ja itsemurhat.

– Nykyisin lastensuojelun piirissä olevien nuorten jälkihuolto loppuu juuri kun nuori on muuttamassa omaan kotiinsa ja tarvitsisi vielä yhteiskunnan apua ja tukea, lakialoitteen tehnyt vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo tiedotteessaan.

Jälkihuollon palveluihin kuuluu tukea opintoihin ja työllistymiseen, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymiseen, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista, apua asunnon hankkimiseen sekä vertaistukitoimintaa.

Jälkihuollon ikärajan nostamista suosittelivat myös sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti vuonna 2013 ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvitys lastensuojelun kehittämisestä vuonna 2019.

Lisää aiheesta: Selvitys: Lastensuojeluun pilottiyksiköitä, erityisasiantuntijoita ja parempaa seurantaa – ”Pitää ajatella, että he ovat myös meidän lapsiamme”

Ikärajan nostaminen pitää matalan kynnyksen palvelut auki pidempään auki nuorelle aikuiselle, Alanko-Kahiluoto sanoo tiedotteessaan.

– Moni nuorista kokee jälkihuollon loppumisen hylkäämisenä. On yhteiskunnalta tyly viesti huostaanotetulle nuorelle, että biologisen 21 vuoden iän saavuttaminen merkitsee velvollisuutta pärjätä tästä lähtien yksin.

Täysi-ikäisen nuoren ei ole pakko osallistua jälkihuollon palveluihin, vaan hän voi kieltäytyä niistä. Ikärajan nostaminen kuitenkin tarkoittaa, että hän voi entistä pidempään hakeutua tuen piiriin.

Onnistunut lastensuojelun jälkihoito voi turvata nuorelle sujuvan itsenäistymisen aikuisuuteen ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.