Lastensuojelun työntekijät rikosepäilyistä vapauttaneet päätökset herättivät kysymyksiä aluehallintoviraston ohjauksesta, arvioi erityisasiantuntija

Aluesyyttäjä ei nosta syytteitä lastensuojelun työntekijöitä vastaan tapauksessa, jossa 4-vuotias lapsi kuoli väkivaltaisesti Joensuussa vuonna 2023.

Itä-Suomen syyttäjäalueen Tuomo Laaninen teki syyttämättäjättämispäätökset kaikista yhdeksästä epäillystä.

Aluesyyttäjä on toistuvasti eri epäilyjen kohdalla arvioinut, että ei ole toimittu säännösten, määräysten tai ohjeiden vastaisesti.

Mukana syyttäjällä on ollut kirjallista aineistoa, joka on tukenut syyteharkinnassa olleiden henkilöiden kertomuksia tapahtuneista ja muun muassa sitä, että tehtyjä päätöksiä on harkittu perusteellisesti lastensuojelussa.

Syyttäjä on huomioinut myös aluehallintoviraston päätöksen (28.2.2024), jossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen toimenpiteitä tai niiden puuttumista on arvioitu osin kriittisesti.

Syyttäjä huomauttaa, että aluehallintovirastolla ei ole ollut käytettävissään niin kattavaa ja laajaa aineistoa, joka on ollut sitten esitutkinnan kautta käytössä.

Itä-Suomen aluehallintovirasto esitti viime vuoden helmikuussa, että lastensuojelun sosiaalityötä ei toteuteta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Keskusrikospoliisi sai valmiiksi lastensuojelun toimintaa koskevan esitutkinnan viime vuoden marraskuussa.

Nyt siis aluesyyttäjä oli paneutunut tapausta koskevaan laajaan materiaaliin ja huomauttaa lisäksi, että aluehallintoviraston arvioinnissa ei ole kyse rikosvastuun arvioinnista.

Näyttöjä rikoksista ei ole, aluesyyttäjä on eri kohtia katsoessaan arvioinut.

Hyvinvointialueiden yhtiön Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen arvioi Kuntalehdelle jo keskiviikkona, että pitkään kestänyt syyteharkinta on kuormittanut lastensuojelun työntekijöitä Pohjois-Karjalassa.

Syyttäjän päätöksistä ensimmäisenä mediana uutisoineen Kuntalehden tiedot olivat huojentavia, Puustinen-Korhonen myönsi.

– Tilanteen kuormittavuutta on lisännyt viranhaltijoiden kannalta sekin, että lastensuojelu on ollut negatiivisen huomion ja julkisuuden kohteena. Tapaus sai suurta julkisuutta. Lastensuojelua ajatellen tuntuu kohtuuttomalta olla epäluottamuksen ja arvailujen kohteena näin pitkän aikaa, erityisasiantuntija kommentoi Kuntalehdelle.

– Onneksi asia on nyt perinpohjin tutkittu ja todettu, että viranhaltijoiden virkarikosepäilyille ei ole perusteita.

Avin ohjaus hämmensi

Onko lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän aina tavattava lasta henkilökohtaisesti?

Vastaus on ei ja se tuli nyt selkeästi esille Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta koskevassa päätöksessä, Korhonen-Puustinen huomauttaa.

– Eri asia on sitten, olisiko hyvä käytäntö, että sosiaalityöntekijä itsekin tapaisi lasta henkilökohtaisesti. Hyvinvointialueiden lastensuojelujohto ehdotti ministeriölle viime syksynä osana muita lastensuojelulakiin liittyviä muutostoiveita, että lastensuojelulakia muutettaisiin tältä osin.

Muutosehdotuksena oli nimenomaan, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lakisääteiseksi velvollisuudeksi tulisi tavata lasta henkilökohtaisesti.

Puustinen-Korhonen hiukan hämmästelee aluehallintoviraston ohjausta, jossa huomautettiin, että sosiaalityöntekijä ei ollut tavannut lasta, vaikka se olisi ollut hänen velvollisuus.

– Meillä tässä maassa kuitenkin on käytäntö, että lait säädetään eduskunnassa eikä valvontaviranomaisessa. Kun tällainen ehdoton velvollisuus lastensuojelulaista nyt puuttuu, niin valvontaviranomainen ei sitä voi edellyttää, suosittaa toki voi.

– Menettely, että sosiaalityöntekijä ei ollut tavannut lasta, ei tästä syystä ollut lainvastainen. Syyttämättäjättämispäätöksiä osasin tästä syystä odottaa.

Lue myös: