Maakunta-sote muuttaisi kuntien ja alueitten taloutta

Jos uusi suurempaan toiminta-alueeseen perustuva, ja sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä sote toteutuu, se muuttaa kuntakohtaista ja alueittaista verorasitusta.

Uuden soten valmistelu on aloitettu sosiaali- ja terveysministeriössä.

Tulevista isoista sote-alueista on tehty Perlacon Oy:ssa suuntaa-antavia laskelmia. Kun tulosta tarkastellaan kuntiin jäävien tehtävien nettomenojen osalta, maakuntien tehtävien monipuolisuus käy hyvin esille: Uudellemaalle nettomenoja jäisi 48 prosenttia ja Etelä-Savoon 36 prosenttia.

Sote-siirron jälkeisessä valtionosuudessa erot ovat huomattavan suuret: Uudellamaalla siirtyvän valtionosuuden osuus on 97 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 68 prosenttia.

Laskennan lähtöoletus on, että kuntien sote-menot siirtyvät alueelle, ja että ikäryhmittäiset sote-valtionosuudet ja sairastavuusindeksiin perustuvat erät siirtyvät alueelle rahoittamaan palveluita.

Siirtyvä valtionosuus korvaisi siirtyviä sote-menoja Uudellamaalla 24 prosenttia, kun prosentti Kainuussa olisi 57.

Eniten veroprosentti laskisi Satakunnan kunnissa (-12,61 prosenttiyksikköä) ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla (-9,89 % prosenttiyksikköä).

Torstaina ilmestyvä Kuntalehti 4/2015 julkaisee alustavia laskelmia mahdollisen tulevan sote-mallin taloudellisista vaikutuksista.