Masennus yleistyy keski-ikäisillä julkisen alan työntekijöillä

Kevassa on summattu eri tilastojen tietoja ja saatu lukemia, jotka huolestuttavat Kevan eläkejohtajaa Merja Paanasta: masennus on yhä useammin työkyvyttömyyden syynä. Erityisen nopeaa masennusdiagnoosien kasvu on keski-ikäisillä.

Julkisella alalla on jo ehditty iloita työntekijöiden vanhuuseläkeiän noususta, mutta nyt mielenterveydenhäiriöistä on tullut uusi uhka. Viime vuoden aikana lähes tuhat kunta-alan työtekijää jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, koska ei voinut jatkaa töitä masennuksen takia.

Trendi on selvinnyt tutkimalla eläkepäätöstilastoja sekä työhyvinvointitutkimusta.
– Eniten kasvua meidän tilastoissamme on keski-iässä, erityisesti 40–49-vuotiailla, Paananen kertoo.

Mistä keski-ikäisten masennuksen yleistyminen johtuu, on Paanasen mielestä tuhannen taalan kysymys. Hän korostaa, että kun masennuksesta saa diagnoosin, silloin kyseessä on oikea sairaus eikä pelkkää oireilua.

Stressi voi lisätä masennuksen riskiä

Paananen muistuttaa, että masennusdiagnoosi ei vielä tee ihmisestä työkyvytöntä saatikka tarkoita sitä, että hänellä olisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

– Ensin tarkastellaan, miten sairaus vaikuttaa hänen työntekoonsa.

Masennuksen syntyminen on monimutkainen asia ja siihen vaikuttaa paljon se, kuinka itse kukin reagoi kuormittaviin tilanteisiin missäkin elämäntilanteessaan.

Paananen pohtii, että julkisen sektorin keski-ikäisten masentumisen taustalla voi olla osaamisvaateiden kasvu ja työtahdin kiristyminen.

– Stressi ja kuormittuneisuus eivät kuitenkaan tarkoita samaa kuin masennus, mutta ne voivat lisätä sen riskiä etenkin pitkään jatkuessaan.

Paananen korostaa, ettei pelkästään kovenevaa työelämää voi syyttää masennuksen aiheuttajaksi. Työssä on paljon myös mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, tuohan se ihmiselle muun muassa osallisuutta.

Työkyvyttömyyshakemuksissa useita sairauksia

Paananen keskittyy työssään Kevassa julkiseen sektoriin mutta tietää, että masennuksesta ollaan huolissaan myös yksityisellä puolella.

Sairausperusteisten eläkkeiden syinä olivat aiemmin erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta niiden määrää on saatu laskemaan. Paananen pohtii, onko samalla ikään kuin raivattu tilaa mielenterveyden sairauksille.

– Aika harvoin työkyvyttömyyshakemuksen taustalla on yksi selkeä syy, sen sijaan mukana on useita diagnooseja. Eläkettä myönnettäessä joudutaan pohtimaan, mikä on pääasiallinen sairaus, sekä ottamaan kantaa, millä on eniten merkitystä toimintakykyyn.

Esimerkiksi masennus mainitaan usein tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteydessä.