Ministerit: Hämmennys ulkoistuksista ja sote-kiinteistöistä tulee vastaan toistuvasti

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., on saanut pelkästään viime viikolla useita yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, mitä kunnat voivat tehdä ratkaistakseen palveluihin ja sote-kiinteistöomaisuuteen liittyvän epävarmuuden ja -tietoisuuden tulevaa rakenneuudistusta odotellessa.

Kuntalehti kertoi maanantaina, että kuntien kekseliäisyys on yllättänyt sosiaali- ja terveysministeriön ja että sote-investointeja rajoittavaa lakia jatketaan vuoden 2019 loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aikoo suitsia kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä, kuten vanhusten palvelutaloja sekä terveyskeskuksia ja niiden vuodeosastoja, yksityisillä terveyspalveluyrityksillä.

Sote- ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijoiden tapaamisessa Kuntatalolla tiistaina huolen kuntien yksittäisratkaisuilla maakuntarakenteeseen syntyvästä ”emmentaljuustoelementistä” nosti esiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen – ja korosti että ei halua kyseenalaistaa kuntien oikeutta toimia näin itsehallintonsa puitteissa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., myönsi suoraan, että ei tiedä, kuinka tilanteeseen saataisiin selkeä ratkaisu.

– Rajoittavan lainsäädännön reunaehdot ovat sellaiset että kaikkien tapausten estämiseen se ei pure. Tämä on ollut pohdinnoissamme syvästi, Saarikko sanoi ja toivotti kuntapäättäjille malttia ja viisautta.

Uudellamaalla kunnille on tehty selväksi, että yksittäisiin poukkoiluihin ei kannata lähteä, sillä kustannukset voivat jäädä kunnalle, Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala totesi.

Myös Vehviläisen mukaan tiedotus kuntiin päin omien ratkaisujen mahdollisista seurauksista voi toimia yhtenä ratkaisun avaimena, Vehviläinen arvioi.

– Pidän todella tärkeänä, että maakuntavaltuusto voi arvioida ja päättää maakunnan palveluverkosta. Jos yksittäiset kunnat tekevät ratkaisuja joissa kiinteistöt menevät muitten käsiin, se voi olla palveluverkon kannalta erittäin hankalaa. Tätä pitää tehostaa. Pitää pystyä aukaisemaan kysymystä täsmällisemmin, Vehviläinen sanoi.

Samaa mieltä on alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

– Uusi sote on paikkariippumaton, kannattaa miettiä asukkaiden ja veronmaksajien kannalta, kannaattaako ryhtyä sellaisiin viritelmiin, joissa pienellä paikkakunnalla turvataan jonkun sote-keskuksen seinät, Pöysti evästi Kuntatalolla.

– Rakennusinvestointeja ja muita harjoituksia pelottavan paljon liikkeellä, Pöysti sanoi.

Reina: Reilu kompensointi toisi uskottavuutta

Saarikon mukaan tiedossa on myös kuntia, joissa oma yksilöllinen ratkaisu on ollut vahvasti pöydällä mutta harkinnan jälkeen se on vedetty pois.

– Kuntien pitää saada miettiä tätä, mutta on perusteltua katsoa kauemmas kuin vain seuraavien kahden vuoden päähän. Ymmärrän, että kuntapäättäjä pohtii, miten ne peruspalvelut säilyvät, kun tulee maakunta eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu. Voi olla että tarvitaan tällainen kuplintavaihe, Saarikko pohti.

Kuntaliitto on toistuvasti esittänyt, että sote-omaisuuden menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti, ja tähän viittasi myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina vastuuvalmistelijoiden tapaamisessa.

Reina korosti, että kompensaation tulee olla sellainen, että se koetaan oikeudenmukaiseksi.

– Mitä reilumpi kompensaatio on, sitä paremmin se hillitsee yksitttäisiä ratkaisuja. On tärkeä tehdä tämä uskottavasti, Reina painotti.

Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen kävi viime viikolla keskustelua sote-uudistuksen omaisuusvaikutuksista perustuslakiprofessorien kanssa Twitterissä: