Neljä kaupunginjohtajaa haluaa lisää aikaa sote-rahoituksen uudistamiseen

Kotkan, Kouvolan, Lahden ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat vaativat sote-järjestämislain rahoituspykälien täytäntöönpanolle siirtymäaikaa ainakin vuoteen 2020 asti, jos lain jatkovalmistelu etenee nykyisen luonnoksen pohjalta. Lakiluonnoksessa säädetään kuntien maksamasta sote-rahoituksesta siten, että uudistus tulisi voimaan jo 2017.

– Esitetyllä rahoitusmallilla ja esitetyssä aikataulussa ei voida käynnistää kestävyysvajetta korjaavaa kuntarahoitteista sote-uudistusta, sanovat Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26. tammikuuta antamassaan kannanotossa.

Kaupunginjohtajat sanovat, että suurikokoisten tuotantokuntayhtymien perustaminen ja tuotantoprosessien yhtenäistäminen vie kahdesta kolmeen vuotta. Tänä aikana kustannukset kunnissa kasvavat eritahtisesti.

– Helpoin ja hallituin tapa käynnistää uudistus on rahoittaa lakiin suunniteltujen tuotantokuntayhtymien toiminta kuntien todellisiin kustannuksiin perustuvaksi vuosina 2017‒2020. Maksut tulee maksaa suoraan tuotantokuntayhtymille, ja sote-alueelle voidaan tänä aikana maksaa kuntien hyväksi katsoma käynnistysrahoitus.

Kuntien tulisi kaupunginjohtajien mielestä asettaa yhdessä sote-alueen kanssa perustettaville tuotantokuntayhtymille palvelutarpeeseen perustuvat kustannustasotavoitteet, jotka niiden tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

– Vain tällä tavoin syntyy luotettava kustannuspohja, johon esitetyn rahoitusmallin mukaiset maksuosuudet voidaan perustaa. Jos uudistuksella halutaan tavoitella kestävyysvajeen pienentämistä, tulee tason sisältää riittävän kunnianhimoinen tuottavuustavoite, Jarva, Myllyvirta, Lindelöf ja Lamminmäki toteavat.

Kaupunginjohtajat sanovat, että sote-alueen tulisi käynnistysvaiheessa 2016‒2018 keskittyä yhtenäisen IT-kentän ja taloudellisten kannustimien rakentamiseen sekä varmistamaan, että tuotantokuntayhtymien sote-alueelle tuomat, rahoituksen pohjana olevat tarpeelliset kustannukset lasketaan yhtäläisin periaattein.

– On luotava selkeät ja mitattavat tavoitteet, joiden perusteella lain mahdollistama 20 prosentin vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen pohjautuva rahoitusosuus voidaan jatkossa kohdistaa tuotantokuntayhtymille. Sote-alueen on myös aikaansaatava kannustin, jolla taataan, että kaikki kunnat panostavat yhtäläisesti ennaltaehkäiseviin, laissa kuntien vastuulle jääviin toimenpiteisiin.

– Toinen sote-alueen tärkeä käynnistysvaiheen tehtävä on varmistaa, että esimerkiksi asiakasmaksut ja kuntien omistuksessa olevien kiinteistöjen vuokrat määrätään yhtäläisillä periaatteilla.

Johtajanelikon mukaan vuonna 2020 sotella tulee olla toimiva kokonaisrahoitusmalli, joka kattaa muutkin osat kuin kuntien palvelutuotannon.

– Ennen kuin tämä on ratkaistu, ei ole syytä romahduttaa yksittäisten kuntien taloutta rahoitusmallin hallitsemattomalla muutoksella. Sote-uudistuksen tavoitteenahan oli taata yhdenvertaiset palvelut koko maassa ja torjua kestävyysvajetta eikä aiheuttaa kuntien välisiä massiivisia tulonsiirtoja, joilla ei ole edes yhteyttä palvelutasoon.

Kaupunginjohtajat ovat sitä mieltä, että vuoteen 2020 mennessä nähdään myös, mikä on uudistettujen valtionosuuskriteerien todellinen kustannusvastaavuus.

– Tuolloin voidaan katsoa, sopivatko nämä kriteerit todellisuudessa pohjaksi soten rahoitusmallille, johon niitä ei alun perinkään ole tehty.

Edellä mainituilla pääperiaatteilla uudistus voidaan Jarvan, Myllyvirran, Lindelöfin ja Lamminmäen mukaan saada liikkeelle.

– Muutos on toteutettava hallitusti ja vaiheittain siten, että uudet organisaatiot ja kunnat tietävät selkeästi, mitä niiltä odotetaan.