Nerg: Työ ei mene hukkaan vaikka maakuntauudistus kaatuisi

Sote- ja maakuntauudistukseen käytetty työpanos ei mene hukkaan, vaikka kävisi niin, että ei tule minkäänlaista maakuntahallintoa, vakuuttaa projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Myös juridinen puoli on kunnossa, hän sanoo.

Virkamiehet ja reformiministeriryhmä työstävät parhaillaan vastinetta perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakia koskevalle mietinnölle. Ministerit ovat ilmoittaneet, että vastineen pitää valmistua tällä viikolla.

Kritiikkiä valmistelun laajuudesta

Pitkälle edennyt valmistelu erityisesti kentällä lainsäädännön ollessa kesken on herättänyt kritiikkiä niin oikeusoppineiden keskuudessa kuin kentälläkin.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen piti Yleisradion haastattelussa ongelmallisena asetelmaa, jossa eduskunnalle yritetään luoda painetta vetoamalla siihen, kuinka paljon valmistelua on tehty jo kentällä.

– Eduskunta yritetään asettaa jo toteutuneen eteen. Tässä ovat valmistelu, eduskuntakäsittely ja lain voimaantulon jälkeiset tapahtumat menneet vahvasti sekaisin. Kuten perustuslakivaliokunnan lausunnosta näki, eduskunta on kuitenkin pystynyt vastustamaan tätä painetta, Ojanen totesi Yleisradiolle.

Nerg vetoaa toimivaltaan

Nerg vastaa yleisesti arvosteluun viittaamalla hallituksen toimivaltaan ja hyvään valmistelukäytäntöön.

– Tämä kaikki on tehty valtioneuvoston kehittämistoimivallalla ja eduskunnassa päätetyllä rahoituksella, hän perustelee.

– On hyvä hallintotapa ja ihan normaali järjestys, että asian kehittely alkaa samalla kun lainvalmistelu käynnistyy.

Nerg huomauttaa, että eduskunta osoitti valmisteluun rahaa 2017 eli hyväksyi siinä yhteydessä osaltaan valmistelutyön.

Nerg myöntää, että tilanne on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen, että kun valinnanvapauslaki palautui 2017 uudelleen valmisteltavaksi, valmistelutyön annettiin jatkua ja eduskunta antoi rahaa valmisteluun kentällä. Sitä työtä on jatkettu.

Hän painottaa, että osa laeista on ollut eduskunnan käsittelyssä vaikka valinnanvapauslaki menikin uusiksi.

Pilottihankkeet vastatuulessa

Valinnanvapauskokeilu sai eduskunnan perustuslakivaliokunnalta kritiikkiä. Asiasta on myös tehty kantelu oikeuskanslerille.

Pilottihankkeille on jo tämän vuoden budjetissa rahaa. Uudistusta valmisteleva reformiministeriryhmä on valinnut kymmenen maakuntaa, joiden alueella kokeilu on ollut tarkoitus toteuttaa. Maakunnat eivät vielä tiedä, ovatko ne listalla. Rahat ovat siis vielä jakamatta.

Nergin mukaan moitteet johtuivat siitä, että perustuslakivaliokunnan mielestä kriteerit eivät ole tarpeeksi tarkat.

Pykäliä muokataan nyt täsmällisemmiksi, hän sanoo.

Uusimaa ihmettelee

Uudenmaan maakuntavaltuusto keskusteli tiistaina siitä, onko maakunnan syytä jatkaa uudistuksen valmistelua, kun sen toteutuminen on epävarmaa ja valtuusto vastustaa koko hanketta.

Monet uudistuksen vastustajatkin kuitenkin katsoivat, että valmistelua on pakko jatkaa, jotta ollaan valmiita jos uudistus astuu voimaan.

Nerg huomauttaa, että valtaosa valmistelutyöstä on hyödyllistä, vaikka uudistusta ei tulisikaan.

– Kentältä tulee jatkuvasti palautetta siitä, että kehitystyö on edennyt, on löydetty yhteistyön muotoja. On saatu perustetuksi tässä vaiheessa kuntayhtymiä.

Esimerkkinä hän mainitsee Kotkan ja Kouvolan yhteistyön.

– Valmistelurahoitusta on käytetty maakunnissa pitkälti palveluiden sisältöjen ja maakunnallisten ratkaisujen kehittämiseen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen osana uutta maakuntarakennetta. Tämä kehittäminen on tullut tarpeeseen ihan ilman maakuntauudistustakin, sanoo Nerg.

Tarve ei riipu maakuntauudistuksesta

– Uudistuksille on joka tapauksessa tarve, joka ei riipu maakuntauudistuksesta, Nerg vakuuttaa.

– Ei se raha ole mennyt hukkaan.

Välttämättömästä uudistustyöstä Nerg mainitsee esimerkkinä myös sote-alan ICT-sektorin, jonka kehittämiseen on käytetty rahaa ja voimavaroja.

Pienimpien toimijoiden sote-voimien kokoamisesta lienee melko yleinen yhteisymmärrys. Mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole myöntäneet tarvitsevansa uudistusta. Tiistaina Turun valtuusto päätti vastustaa uudistusta. Kritiikkiä on tullut muistakin suurista kaupungeista.

Toisaalta Uudenmaan maakunnan elimissä on muistutettu myös siitä, että maakunta on muutakin kuin pääkaupunkiseutu.

450 miljoonan potti

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun kohdistetaan hallituksen vuosia 2019–2022 koskevan päätöksen ja jo tehtyjen talousarvioratkaisujen myötä rahoitusta noin 450 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019.

– Rahoituksesta on käytetty noin neljännes. Valtaosa käytetystä rahoituksesta on kohdistunut maakuntien liitoille, jotka ovat vastanneet uudistuksen esivalmistelun organisoimisesta maakunnissa. Liittojen kautta rahoitus on ohjautunut esimerkiksi kuntiin, joiden henkilöstöä on osallistunut muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen osana uudistusta. Lisäksi rahoitusta on kohdistettu maakuntien yhteisten palvelukeskusten pääomittamiseen sekä uudistuksen valtakunnalliseen valmisteluun, Nerg kertoo.