Pääministeri Sipilä: "Hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään" – Kuntaliiton Lehtonen: "Hallitus on leikannut ovelasti, mutkien kautta"

– Myös tämä hallitus on leikannut kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Melkoista harhaanjohtamista väittää toisin.

Näin twiittasi Kuntaliiton kuntatalousosaston valtionosuusasiantuntija Sanna Lehtonen sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä, kesk., oli Ylen Pääministerin haastattelutunnilla kiistänyt, että julkisuuteen nousseet hoivapalvelujen vakavat epäkohdat olisivat mitenkään seurausta hallituksen tekemistä leikkauksista.

Sipilä piti selvänä, että vanhustenhoidon puutteiden takana eivät ole ”mitkään leikkaukset”.

– Hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään, [hallitus] on pitänyt huolen siitä että kuntien rahoitusasema säilyy.

– Nyt kuntien pitää olla äärimmäisen huolellinen siinä, kun ulkoistuksia tehdään, Sipilä muistutti.

Hieman myöhemmin, kun toimittaja kysyi pääministeriltä JHL:n kannanotosta, jossa vaadittiin kuntien rahoituksen turvaamista peruspalveluista huolehtimiseen, Sipilä toisti viestinsä.

– Tosiaan näitä leikkauksia syytetään kaikesta. Täällä ei tosiaankaan ole mitään leikkauksia takana. Kuntien rahoitusasema on parantunut tämän vaalikauden aikana. Ja kuntien edellytykset huolehtia myöskin vanhuksista on parantunut tämän vaalikauden aikana.

Sanna Lehtosen mukaan ydinkysymys on, vähennetäänkö valtion menoja – siis kuntien valtionosuuksia – avoimesti vai salaa.

Lue myös: Maakuntauudistuksen odotetaan lisäävän valvontaa – ja vaativan lisää henkilöstöä valvontaan

Sipilän ja Kataisen hallituksilla sama lopputulos

Kuntien talouden kannalta kummankin kahden edellisen hallituksen päätökset ovat johtaneet samaan lopputulokseen: valtionosuuslainsäädäntöä on muutettu siten, että ko. hallituksen päätöksellä hyväksytty uusi lainsäädäntö tuottaa kunnille vähemmän valtionosuuksia, mitä aiempi lainsäädäntö olisi tuottanut, Lehtonen muistuttaa.

– Jyrki Kataisen hallitus toteutti leikkauksen suoralla leikkauksella, joka alensi valtionosuusprosenttia ja täten vaikutti kaikkiin kuntiin euroa/asukas yhtä paljon. Tämä on brutaali, mutta läpinäkyvä ja helposti todennettavissa oleva tapa vähentää valtion menoja kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. Päätökseen ei liittynyt huojennuksia kuntien kustannuksiin, vaan kunnille itselleen jäi tehtäväksi joko vähentää menoja vastaavasti tai lisätä muita tuloja valtionosuusvähennystä vastaavasti, Lehtonen sanoo.

– Juha Sipilän hallitus toteutti leikkauksen mutkien kautta. Indeksijäädytyksen takia kunnilta jää tuloja saamatta, vaikka kustannukset kasvavat. Laskennalliset kiky-säästöt perustuvat ”toivotaan toivotaan” -kuvitteellisiin kustannussäästöihin (erityisesti 6 minuutin työajan pidennyksen osalta). Kustannustenjaon tarkistus on niin vaikea laskenta, että sen kautta tulevan kaksinkertaisen leikkauksen vain ammattilainen tajuaa.

Sipilän hallituksen tapaa leikata Lehtonen pitää salakavalana ja ovelana tapana, sillä siitä on vaikeampi jäädä kiinni, kun ”missään ei lue että me olisimme leikanneet”.

– Toisaalta se, että päätökseen liittyy edes kuvitteellisia huojennuksia kuntien kustannuksiin, tekee tavasta ”vähemmän brutaalin”.

Leikataan kummin tahansa, vaikutus on sama, Lehtonen summaa.

– Valtaa pitävä hallitus säätää uuden lain, joka tuottaa vähemmän valtionosuuksia kunnille, mitä aiemmin voimassa ollut laki olisi tuottanut.

Myös VM totesi kuntien ahdingon

Ylipäätään kuntien rahoitusasema ei talouden asiantuntijoiden mukaan vaikuta ihan niin hyvältä, kuin pääministeri antoi ymmärtää.

Valtiovarainministeriön (VM) joulukuussa antaman talouskatsauksen perusteella kuntien kansantalouden tilinpidon mukaisten tulojen ja menojen erotus paisui viime vuonna yli miljardin euron vuodesta 2017.

Vaikka valtionosuudet ja verotulot ovat kutistuneet, tämän suuruinen sukellus tuli yllätyksenä myös Kuntaliitossa.

– Näin suuri heikkeneminen alkaa olla jo hyvin poikkeuksellista, kun taustalla ei ole mitään lamaa tai muuta dramatiikkaa, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kommentoi Kuntalehdelle viikko sitten.

Rahaministeriön arvion mukaan kuitenkin myös tänä vuonna kuntien talous on suuren haasteen edessä, vaikka verotulojen ennustetaankin nousevan. Sote-palvelutarve kasvaa edelleen, kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset päättyvät ja kunta-alan palkkoja korotetaan. Valtionavut laskevat yhä vuodesta 2018, eikä valtionosuuksiin tänäkään vuonna tehdä indeksikorotuksia.

Arvokeskustelu vaalien alla?

Kristiinankaupungissa, joka otti vastattavakseen hoivakoti Ulrikan toiminnasta siihen asti, kunnes Esperi Caren toimilupa yksikössä joskus palautetaan, perusturvajohtaja Christian Lindedahl on saanut vastata viime päivinä ahkerasti puhelimeen.

Lindedahl ei halua ottaa kantaa pääministerin väitteeseen leikkausten olemattomasta vaikutuksesta.

– Mutta voin puhua monen kunnan puolesta: rahoitusta ei ole riittävästi. Jos valtionosuus pienenee, se raha pitää saada jollain toisella konstilla, Lindedahl sanoo Kuntalehdelle.

Tiukasta säästölinjasta seuraa ennemmin tai myöhemmin laadun heikkeneminen, Lindedahl muistuttaa.

Sanna Lehtonen peräänkuulutti syksyllä Kuntalehdessä keskustelua arvoista, siitä mihin todella halutaan laittaa rahaa.

Eduskuntavaalien lähestyessä tämä keskustelu tulisi käydä laajasti, sanoo myös Christian Lindedahl.

– Kyllä tämä on arvoista kiinni. Siitä mihin ollaan valmiita satsaamaan.

Lindedahl ei suhtaudu erityisen luottavaisesti sote-uudistukseen, jossa hänen mukaansa laitetaan uusjakoon puutteelliset resurssit. Hän pelkää, että tehokkuusajattelu perusturvan puolella ”voi kostautua pahasti”.

– Kustannukset laukkaavat, kun ne siirtyvät nopeasti erikoissairaanhoidon puolelle.

Esperi Caren tapaus on herättänyt voimakasta keskustelua.
Oppositiopuolue SDP harkitsee välikysymystä vanhustenhoidon tilasta.

VOS-järjestelmän kompensaatiomenettely hämää

Tällä hallituskaudella on tehty uusia kuntien valtionosuuksia leikkaavia päätöksiä 850 miljoonan euron edestä.

Sanna Lehtosen mainitsemista laskennallisista kompensaatiosta kuntien valtionosuusleikkauksiin kiky-sopimuksen lomarahasäästöt muodostavat 315 miljoonaa euroa ja työajan pidennys laskennallisesti 182 miljoonaa euroa.

Valtionosuusjärjestelmää on myös alettu käyttää yhä enemmän veromenetysten kompensointiin. ”Verokompensaatioiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. 8,37 miljardin euron valtionosuudesta vuonna 2019 jo lähes 40 prosenttia, 3,26 miljardia euroa ei itseasiassa olekaan ”oikeaa valtionosuutta”, kustannus- ja tuloeroja tasaavaa perusrahoitusta, vaan valtionosuuden ohessa kunnille maksettuja verokompensaatioita. Kun valtionosuuden kokonaismäärästä erotetaan kompensaatiot, havaitaan, että oikean, kompensaatioista puhdistetun valtionosuuden määrä on vähentynyt yli miljardilla eurolla (-17 %) vuosina 2013-2019”, Sanna Lehtonen kirjoitti blogissaan syksyllä.

Tänä vuonna kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa. Viime vuonna summa oli 8 459 milj. euroa. Kuntien valtionosuudet vähenevät -70 milj. euroa (-0,8 %, 13 €/asukas) vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Valtion kuntatalousohjelman mukaan valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta tänä vuonna 254 miljoonaa euroa.

LUE MYÖS:

Kuntien erilaistuminen haastaa valtionosuusjärjestelmän – ”Pitäisi tehdä arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä”

Valtionosuuksien pieneneminen pakottaa kunnat vimmaiseen sopeuttamiseen